Britanniassa käydään kovasti keskustelua parantumattomasti sairaiden saattohoidosta ja sen laadusta. Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, joiden mukaan Liverpool Care -hoitomalli olisi johtanut liian varhain aloitettuun saattohoitoon.
Tuoreen kyselyn mukaan maan palliatiivisen hoidon (oireenmukaista, tuskaa lievittävää hoitoa) konsultoivat lääkärit suosittelevat hoitomallin mukaista palliatiivista hoitoa.
BMJ:n ja Channel 4 -televisiokanavan kyselyn mukaan 89 prosenttia palliatiivisen hoidon konsultoivista lääkäreistä piti hoitomallia parhaana mahdollisena kuolevan potilaan hoidossa. Yhtä iso osa saattohoitoon erikoistuneista lääkäreistä valitsisi parantumattomasti sairaana hoitomallin myös itselleen.
Liverpool Care -mallin mukainen saattohoito aloitetaan elämän viimeisinä päivinä, kun moniammatillinen tiimi on todennut potilaan olevan kuolemassa, eikä tilanteen muuttavia lääketieteellisiä hoitoja ole enää tarjolla.
Hoitopolussa pidättäydytään invasiivisista toimenpiteistä ja keskitytään kuolevan oireiden lievittämiseen. Malliin kuuluu keskeisesti myös omaisten tukeminen ja yhteiset keskustelut. Kuolevalle tarjotaan henkistä ja tarvittaessa hengellistä tukea.
Hoitopolkua toteutetaan Britanniassa sairaaloissa, hoivakodeissa ja kodeissa.
Julkisuus haitannut hoitoa
Kiistanalainen julkisuus on kuitenkin vähentänyt viime aikoina hoitomallin käyttöä, arvioi 74 prosenttia palliatiiviseen hoitoon erikoistuneista lääkäreistä.
Verkkokysely oli lähetetty 3 021 sairaalalääkärille ja sen tulokset perustuvat 563:n mallia käyttäneen lääkärin vastaukseen. Kyselyyn vastasi 185 eli 40 prosenttia Britannian palliatiivisen hoidon konsultoivista lääkäreistä. Loput vastaajat olivat erikoistumassa palliatiiviseen hoitoon tai olivat muuten mukana saattohoidossa.
Maan kansallisen terveydenhuollon NHS:n mukaan julkisuudessa on nostettu esiin aiheellisia epäilyjä esimerkiksi siitä, että vääriä potilaita on laitettu hoitomalliin tai potilaita on otettu saattohoitoon ilman asianmukaisia keskusteluja.
Sen lisäksi mediassa on noussut esiin väitteitä siitä, että kuolevilta olisi rajoitettu ruuan ja nesteiden saantia. Sairaaloiden on myös epäilty pyrkivän kustannussäästöihin laittaessaan potilaat hoitopolkuun.
Kyselyyn osallistuneiden lääkärien arvion mukaan keskustelu on huolestuttanut omaisia ja henkilökuntaa. Lähes kaikki (98 %) lääkärit kiistivät väitteet siitä, että säästöpaineet vaikuttaisivat hoidon valintaan.
Erään lääkärin mukaan mediakeskustelun takia elämän loppuvaiheen hoito on mennyt 20 vuotta taaksepäin, jolloin lähestyvästä kuolemasta ei uskallettu keskustella avoimesti.
Kyselyn mukaan 92 prosenttia muiden erikoisalojen lääkäreistä arvioi lääkärien ja hoitajien osaavan tunnistaa kuolevan potilaan, mutta palliatiivisen hoidon asiantuntijalääkäreistä samaa mieltä oli 78 prosenttia.
Vastaajien mukaan terveydenhuollossa tarvittaisiinkin lisää koulutusta lähestyvän kuoleman tunnistamiseen ja asiasta keskusteluun omaisten ja potilaan kanssa.
Julkisuuden seurauksena Britannian terveysministeriö ja kansallinen terveydenhuolto NHS arvioivat parhaillaan uudelleen hoitomallin käytäntöjä ja toteutusta.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
