Saattohoito on kehittynyt huomattavasti myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tammikuussa tekemästä kyselystä. Kuolevien potilaiden kanssa työskentelevistä lääkäreistä yli puolet arvioi kyselyssä saattohoidon tilaksi vähintään 8 asteikolla 0–10. Vastaajien mukaan saattohoidon tila on parantunut muun muassa uusien saattohoitoyksiköiden myötä.
Positiivinen kehitys selittyy osaksi saattohoidon paremmalla järjestäytymisellä ja koulutuksen kehittymisellä.
– Lääkäriliiton koulutuksen läpikäyneillä osaajilla on saattohoidon erityispätevyys. Myös erva-alueet ovat ottaneet suuremman järjestelmänkehittämisvastuun. Alueet ja sairaanhoitopiirit ovat antaneet takuun yksittäiselle lääkärille edistää sitä, joten järjestelmän kehittämiselle on enemmän resursseja, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta saattohoidossa nähdään edelleen ongelmia. Vastaajat näkevät ongelmia muun muassa hoitoon siirtymisen viivästymisessä, saattohoitopaikkojen vähäisessä määrässä ja koulutuksen puutteessa.
– Kyselyn tulokset kertovat siitä, että saattohoidon taso on parempi kuin mitä yleinen käsitys on, mutta edelleen ongelmia on sekä saattohoidon saatavuudessa että laadussa.
Pälve nostaa kyselystä esille osaamisvajeen, joka ei hänen mukaansa koske ainoastaan lääkärikuntaa, vaan koko työyhteisöä, joka työskentelee saattohoidon parissa.
– Saattohoitopotilaat tarvitsevat hoitoa yötä päivää seitsemänä päivänä viikossa. Vaikka olisi kuinka pätevä lääkäri osastolla, niin hän on vain töissä 40 tuntia viikossa. Koko työyhteisölle pitää opettaa kuinka hoito, myös palliatiivinen sedaatio toteutetaan.
Saattohoitolakia toivotaan Suomeen
71 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä toivoo Suomeen saattohoitolakia, joka takaisi hoidon kaikille sitä haluaville ja tarvitseville.
– Lääkärikunta toivoo vahvasti saattohoitolakia, jotta kuolevilla potilailla olisi oikeus saada saattohoitoa tasalaatuisesti eri puolilla maata, sanoo Pälve.
Tällä hetkellä saattohoidon taso vaihtelee kunnissa. Kyselyyn vastanneet lääkärit arvioivat, että parasta saattohoitoa tehdään tällä hetkellä HYKS:ssa ja TAYS:ssa. Perää piti Kuopion yliopistollinen sairaala.
Eutanasiaan suhtaudutaan varauksella
Kuolevien potilaiden kanssa työskentelevien lääkäreiden kanta eutanasiaan on jyrkempi kuin lääkärikunnassa keskimäärin. Vastanneista lääkäreistä eutanasialakia kannatti vain 17 prosenttia.
Lakia vastustavat perustelivat näkemystään muun muassa sillä, että se voisi vaikuttaa suhtautumiseen vanhuuden, sairauden tai vammaisuuden vaatimiin hoivaresursseihin. Lisäksi vaarana nähtiin eutanasian perusteiden höltyminen ajan myötä.
Kannattajat taas pitivät eutanasiaa keinona, jolla voidaan poistaa tai vähentää kärsimystä. He painottivat myös ihmisen omaa oikeuttaa päättää omasta kuolemastaan.
– Saattohoitolääkärit puoltavat selkeästi saattohoitolakia ohi eutanasialain. Se on merkittävää, koska he, jos ketkä, tietävät asiasta ja sen ongelmista, Pälve jatkaa.
Lääkäriliiton kyselyyn vastasi yhteensä 290 lääkäriä. Kysely kohdistettiin syöpätautien, geriatrian ja keuhkosairauksien erikoislääkäreille sekä palliatiiviseen hoidon erikoispätevyyden suorittaneille lääkäreille. Vastaajista 95 prosenttia oli hoitanut kuolevia potilaita yli viisi vuotta. Sähköpostilla toteutetun kyselyn vastausprosentti oli 41.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
