Ilmastonmuutoksen takia Suomeen saattaa levitä uusia allergisoivia kasveja. Esimerkiksi tuoksukin saapuminen Suomeen olisi siitepölyallergiasta kärsiville huono uutinen. Kasvi tunnetaan voimakkaasti allergiaoireita aiheuttavana kasvisukuna. Tuoksukki on sukua pujolle ja siksi niiden allergeenit ovat samankaltaiset.
Tuoksukki on peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa sen siitepölystä saa oireita arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Euroopassa tuoksukki on erityisen suuri ongelma Unkarissa, Kroatiassa ja Ukrainassa. Se on levinnyt myös Aasiaan ja Australiaan.
Pahimpana suvun lajeista pidetään marunatuoksukkia (A. artemisiifolia), jota on tavattu satunnaisena myös Suomessa. Tuoksukin siitepölyä kulkeutuu niin ikään silloin tällöin Suomeen saakka, mutta laji ei vielä pysty lisääntymään meidän leveysasteillamme.
Tuoksukin vastetta ilmastonmuutokseen on arvioitu useissa tutkimuksissa. Suvun räjähdysmäistä leviämistä Euroopassa on selitetty lämpimällä mannermaisella ilmastolla, ja on ennustettu, että lämpötilojen nousu edistää sen leviämistä yhä pohjoisemmaksi. Tämä lisää tuoksukin siitepölyn kaukokulkeumia Suomeen kukinta-aikana elo-syyskuussa. Tuoksukki saattaa hyvinkin levitä vuoteen 2050 mennessä Tanskaan saakka.
Pohjois-Amerikassa tuoksukin siitepölykausi on pidentynyt samalla, kun syksyn ensimmäiset pakkaset ovat viivästyneet. Ympäristön hiilidioksidipitoisuuden suurenemisella on marunatuoksukin biomassaan ja siitepölyn tuotantoon positiivinen vaikutus, päinvastoin kuin monilla muilla ruohovartisilla kasveilla.
Sekä lämpötilan että hiilidioksidipitoisuuden manipulaatio kasvihuonekokeessa johti aikaisempaan kukintaan, suurempiin kukintomääriin sekä suurempaan siitepölyn tuotantoon. Toisaalta vaikka kohtuullinen lämpeneminen on tuoksukille suosiollista, puute vedestä kuumimman kesän aikaan voi rajoittaa pölytystä.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös allergeenipitoisuuksiin: amerikkalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että maaseutuympäristössä tuoksukin pääallergeenin (Amb a 1) pitoisuus oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin kaupunkiolosuhteissa. Kaupunkimaiset olosuhteet jäljittelivät ilmastonmuutosta korkeampine hiilidioksidipitoisuuksineen ja lämpötiloineen. Näillä alueilla kasvaneiden tuoksukkien lähes seitsenkertainen siitepölyn tuotanto maaseudun tuoksukkeihin verrattuna kuitenkin enemmän kuin kompensoi pienemmän allergeenipitoisuuden.
Kirjoittanut:
Annika Saarto
FT, yliopistotutkija
Turun yliopisto, aerobiologian yksikkö
Kuva:
Panthermedia
Lue aiheesta lisää artikkelista:
Ilmastonmuutos haitaksi siitepölyallergiasta kärsiville
