Viime viikolla uutisoitiin, että osa Kiinan luoteisosasta on eristetty. Syynä on paikallisen 38-vuotiaan miehen kuolema paiseruttoon. Mies kuoli Yumen nimisessä kaupungissa Gansun provinssissa 16. heinäkuuta.
Kaupunki eristettiin täysin ja 151 ihmistä laitettiin karanteeniin. Kaupungin 30 000 asukasta ei saa poistua kaupungista. Poliisin tiesuluilla kaupunkiin johtavilla teillä matkailijoita opastetaan etsimään vaihtoehtoisia reittejä.
Kaiken oletetaan alkaneen siitä, kun ruton uhriksi joutunut mies löysi kuolleen murmelin ja paloitteli sen koiransa ruuaksi. Samana päivänä miehelle nousi kuume ja hänet vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli.
Ruttobakteeri säilyy jyrsijöissä
Ruttoa ajatellaan herkästi entisaikojen tappavana tautina. Keskiajan aloitti Justinianuksen rutto ja sen lopetti Mustaksi Surmaksi kutsuttu rutto, joka tappoi kaksi kolmannesta Euroopan väestöstä. Viimeisin ruttotapaus Suomessa oli vuosina 1710–1711, jolloin kolmasosa Turun ja kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista kuoli tähän infektioon.
Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumion mukaan rutto on Yersina petis -bakteerin aiheuttama yleisinfektio, jonka osana on usein verenmyrkytys. Hän kertoo, että vaikka ruttoon on antibioottihoito, sairastuneista arviolta 10 prosenttia kuolee sairauteen.
– Sen tavallisin muoto on nykyään paiserutto (80 % tapauksista), joka tarttuu ihmisestä toiseen vain suorassa kosketuksessa. Kotoiset ruttobakteerin "sukulaiset" (Yersinia enteritidis ja Y. pseudotuberculosis) aiheuttavat vain varsin viattomia suolistoinfektioita ja niitä todetaan Suomessa runsas viitisensataa vuodessa, hän kertoo.
Lumion mukaan nykypäivänä ihmisen ruttotapauksia todetaan vain 1 000–2 000 vuosittain ja ne ovat maapallon köyhässä osassa, kuten trooppisessa Afrikassa, Kiinassa ja sen lähialueilla ja Etelä-Amerikassa.
– Ruttobakteeri säilyy ympäristössä jyrsijöissä, erityisesti rotissa. Niistä sen voi tartuttaa ihmiseen rotan purema tai rotassa "pesivien" kirppujen purema. Ruttoon sairastunut ihminen voi tartuttaa sen toisiin. Paiserutto tarttuu suoran kosketuksen kautta. Harvinaisempi keuhkorutto tarttuu pisaroidenkin välityksellä, hän sanoo.
Ruttoepidemia Suomeen?
Lumion mukaan rutto ei ole ollut uhka matkailijoille edes niissä maissa, missä sitä esiintyy. Matkailija ei hänen mukaansa tarvitse muuta suojaa rutolta kuin tavallisen hyvän hygienian.
– Ruttoon on rokotekin, joka on tosin huono ja sen suojateho lyhyt. Sitä suositellaan vain niille, jotka ovat menossa väestön pariin paikkaan, jossa tiedetään ihmisten sairastavan ruttoa, hän sanoo.
Lumion mukaan rutto voisi teoriassa tulla Suomeenkin esimerkiksi laivoissa salamatkustavien rottien mukana.
– Siitä olisi vielä pitkä matka siihen, että ihminen saisi tartunnan, saati että rutto lähtisi leviämään väestössä. Epidemia tuntuu lähes mahdottomalta, ellei Suomessa vauraus ja sitä myötä hygienia täysin romahda, hän toteaa.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
