Kroonisen sepelvaltimotaudin hoito koostuu pääosin terveellisistä elämäntavoista ja optimaalisesta lääkehoidosta. Toimenpidehoidot kohdistuvat tautikohtauksiin ja uudelleen oirehtiviin potilaisiin myös onnistuneen pallolaajennuksen jälkeen. Uusi tutkimus vahvistaa, ettei oireetonta sydänlihasiskemiaa kannata yleensä hakea laaja-alaisessa taudissakaan.
Korealaiset tutkijat satunnaistivat 1 706 pallolaajennuspotilasta (keski-ikä 65 v) joko tavanomaiseen jatkohoitoon tai sen ohella vuoden kuluttua tehtävään rasituskokeeseen (noin 70 % perfuusiotutkimuksena) oireettoman sydänlihasiskemian toteamiseksi. Kaikilla potilailla hoidettiin pallolaajennuksella vaikeaa sepelvaltimotautia – viidenneksellä oli päärunkoahtauma ja 70 %:lla monisuonitauti – ja lähes 40 % potilaista sairasti diabetesta.
Kahden vuoden kohdalla ei ryhmien välillä todettu eroa sydäntapahtumien ilmaantumisessa eikä kuolleisuudessa (5,5 % vs. 6,0 %), mutta interventioryhmälle tehtiin hieman enemmän varjoainekuvauksia (12,3 % vs. 9,3 %) ja revaskularisaatiotoimenpiteitä (8,1 % vs. 5,8 %).
Tulos oli odotettu. Lääkeverkkoputkien ansiosta restenoosi on nykyään varsin harvinainen ensi kuukausina. Pitkällä aikavälillä tärkeintä on hyvä sekundaaripreventio ja hoitoon sitoutuminen. Toimenpiteitä harkitaan, jos rintakipuoireita alkaa ilmetä uudestaan.
Park D-W, Kang D-Y, Ahn J-M ym. Routine functional testing or standard care in high-risk patients after PCI. N Engl J Med 2022;387:905–15.
Juhani Airaksinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
