Ruotsin ratkaisu lääkäripulaan ja hoitoon pääsyn ongelmiin on ollut palvelutuotannon monipuolistaminen. Vuodesta 2010 kaikki julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, jotka täyttävät maakäräjien asettamat kriteerit, ovat olleet samalla viivalla tuottamassa julkisesti rahoitettuja terveydenhuollon palveluita. Potilaat valitsevat itselleen parhaan vaihtoehdon, ja raha seuraa potilaan mukana.
Norjassa perusterveydenhuoltoa uudistettiin jo 2000-luvun alussa. Tällöin lääkäreistä valtaosa siirtyi omasta tahdostaan ammatinharjoittajiksi. Kunnilla on velvollisuus järjestää perusterveydenhuollon lääkäripalvelut sopimuksin yksityisten ammatinharjoittajien kanssa. Kunnat ostavat lääkäreiltä ennalta ehkäisevää työtä noin 10 % lääkärien työajasta. Myös Tanskassa ja Ruotsissa perusterveydenhuollon lääkärillä on suppeampi työnkuva kuin Suomessa.
Tanskassa terveydenhuoltoa uudistettiin osana viisi vuotta sitten toteutettua kuntauudistusta, jossa aluehallintoon jäi viisi aluetta vastaamaan mm. terveydenhuollon järjestämisestä. Tanskassa yleislääkärit ovat perinteisesti toimineet ammatinharjoittajina. Kunnat vastaavat muun muassa ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta.
Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mukaan myös potilaan valinnanvapaus on naapurimaissa pidemmällä kuin Suomessa. Norjassa ja Tanskassa potilas voi valita itse lääkärinsä. Ruotsissa potilas valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen terveysaseman maakunnan sisällä. Terveysaseman vaihto on huomattavasti joustavampaa kuin Suomessa.
Suomessa ratkaistava lääkäriin pääsy
Pärnäsen mielestä perusterveydenhuollon suurin ongelma Suomessa on lääkärin vastaanotolle pääsy.
– Meidän pitäisi nyt ratkaista tämä isoin ongelma. Mitään pikavoittoja ei ole, mutta huolella valmisteltuna meidän on mahdollisuus siinä onnistua. Kun keskeisin ongelma on ratkaistu, on aika miettiä, miten järjestelmää voisi edelleen kehittää.
Pärnäsen mukaan mikään muissa Pohjoismaissa kehitetty malli ei ole täydellinen.
– Eikä meidän pidäkään kopioida suoraan toisten mallia vaan kehittää omaamme paremmaksi.
Ison ongelman ratkettua tilalle voi syntyä pienempiä. Pärnäsen mukaan niitä ei pidä pelätä.
– Tanskassa ja Norjassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanoton ja muiden tehtävien, kuten ennalta ehkäisevän työn ja sosiaalitoimen, välille on syntynyt integraatio-ongelmia. Meilläkin voi tulla lisäongelmia, mutta meidän täytyy hakea ratkaisu isoimpaan ongelmaan ilman, että menetämme sitä, mitä ison ongelman ratkaisussa saavutettiin. Jos emme tee mitään, tilanne on kaikista huonoin.
Lääkäriliitossa ratkaisua lääkärille pääsyn helpottamiseksi haetaan palvelutuotannon monipuolistamista pohtivissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työryhmissä. Pohjalla ovat maan hallituksen sote-linjaukset.
– Tavoitteena on saada aikaan konkreettisia ehdotuksia, joita viestitään päättäjien suuntaan niin voimakkaasti kuin meitä vain halutaan kuulla.
Lääkäriliiton, STM:n, THL:n ja KELA:n sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajat tutustuivat Pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon tammikuun lopussa.
Heidi Mäenpää
tiedottaja
Kuva: Panthemedia
Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 6/13 julkaistuun juttuun.
