Aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä on lisääntynyt voimakkaasti monissa maissa tänä vuonna, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö.
Yksi näistä maista on Nigeria, jossa järjestö työskentelee useilla alueilla.
Nigerian maavastaava, lääkäri Simba Tirima kertoi etäyhteydellä suomalaisille toimittajille maansa tilanteesta.
– Näemme aliravitsemusta joka vuosi etenkin Nigerian pohjoisosissa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin sellainen, jollaista emme ole ennen nähneet, hän kertoi.
Lääkärit Ilman Rajoja hoitaa tavallisena vuonna noin 25 000–50 000 lasta aliravitsemuksen vuoksi Nigeriassa.
Tänä vuonna on tähän mennessä hoidettu pelkästään maan koillisosassa 140 000 lasta, joista 25 000 on otettu sairaalaan vakavan aliravitsemuksen vuoksi.
Erityisen haavoittuvia aliravitsemukselle ovat alle 5-vuotiaat lapset.
Inflaatio nostaa ruuan hintaa
Kriisin taustalla on sekä väkivaltaisia levottomuuksia että ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Etenkin Nigerian koillisosissa maanviljelijät eivät välttämättä pääse pelloilleen, sillä vaarana on tulla kidnapatuksi tai jopa tapetuksi.
Myös markkinoille ruokaa ostamaan voi olla vaikea päästä turvallisuusriskien vuoksi. Ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja köyhyys lisääntynyt sen myötä.
– Vuonna 2020 riisisäkki maksoi 20 dollaria, nyt sen hinta on nelinkertaistunut 80 dollariin, Simba Tirima kertoo.
Sota Ukrainassa vaikuttaa epäsuorasti, kun hinnat nousevat globaalisti.
Koronapandemia on vaikuttanut myös rokotusohjelmiin. Kun rokottamattomia lapsia on enemmän, rokotuksilla estettävät tartuntataudit leviävät.
Aliravitsemuksen ja infektioiden noidankehä
Sisätautien erikoislääkäri Laura Granö on työskennellyt Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön aliravitsemusprojektissa Intiassa muutamia vuosia sitten. Lisäksi hän on hoitanut aliravittuja lapsia Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Etelä-Sudanissa.
Hän on nähnyt noidankehän, jonka aliravitsemus ja infektiot synnyttävät. Toistuvat infektiot voivat itsessään pahentaa lapsen aliravitsemusta, kun hän sairaana syö huonosti. Toisaalta aliravittu lapsi saa helpommin infektioita, ja ne ovat vakavampia. Jos rokotukset ovat jääneet saamatta, kuten monelle on pandemian aikana käynyt, tilanne hankaloituu entisestään ja esimerkiksi tuhkarokko voi koitua lapsen kohtaloksi.
Lääkärit Ilman Rajoja hoitaa valtaosan aliravitsemuksesta kärsivistä lapsista polikliinisesti niin, että lapsi käy klinikalla kontrollissa kerran viikossa. Klinikka voi olla mobiiliklinikka, joka saapuu tiettyyn kylään tiettynä viikonpäivänä.
Sairaalahoitoon otetaan vain vakavimmin aliravitut, joilla usein on myös muita komplikaatioita, esimerkiksi sairaalahoitoa vaativa infektio.
Työ palkitsee
Granön mukaan aliravittujen lasten hoitaminen on lääkärille palkitsevaa työtä, sillä yleensä lapsen tila kohenee nopeasti hoidon ansiosta.
Polikliininen hoito toteutetaan niin, että kotiin annetaan aliravituille lapsille kehitettyä Plumpy’Nut-pähkinätahnaa, joka säilyy hyvin ja on heti valmis käytettäväksi.
Vanhemmat saavat moniammatilliselta tiimiltä terveysneuvontaa, jonka tavoitteena on oppia kiinnittämään enemmän huomiota ravitsemukseen. Klinikalla käydään viikkoja tai kuukausia.
– Näemme aika paljon vaivaa löytääksemme aliravitut potilaat, Granö kertoo.
Jokaiselta päivystykseen tulevalta lapselta mitataan olkavarren puolivälin ympärysmitta. Se on mittari, joka näyttää aliravitsemuksen tason.
– Mobilisoimme myös tiimejä koputtamaan ihmisten oville, ja etsimään aliravittuja lapsia.
Perheet eivät välttämättä osaa ajatella, että lapsi olisi aliravittu ja että sitä voitaisiin hoitaa klinikalla.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
