Tieteen tiedotus ry:n Tiedebarometri 2013 osoittaa, että suomalaisten luottamus tiedettä ja tieteentekijöitä ja heidän instituutioitaan kohtaan on pysynyt suurena. Lääketiede on myös säilyttänyt asemansa luotettavimpana tieteenalana, ja myös kiinnostus lääketieteen saavutuksia kohtaan on merkittävää.
Tiedebarometrin mukaan viimeaikaisista tiedeuutisista tunnistetuimmiksi ja samalla seuratuimmiksi aiheiksi osoittautuivat ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen (87 % ilmoittaa lukeneensa ainakin jonkin verran) sekä D-vitamiinin suositeltava annoskoko (80 %). Lähes yhtä seuratun aiheparin muodostavat yksityisyyden turvaaminen verkkomaailmassa (73 %) ja rokoteturvallisuus (74 %). Nimetyistä ajankohtaisaiheista Higgsin hiukkanen, biopankki, tutkimushankkeiden kilpailuttaminen ja pienten vähemmistökielten elvytys ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle.
Lääketieteen taso arvioidaan tieteenaloista korkeimmalle
Keskeiset tieteen ja tutkimuksen laatua ja tasoa koskevat määreet saavat huomattavan hyväksyvän vastaanoton. Parhaan arvosanan saavat lääketieteen taso (84 % arvioi erittäin tai melko hyväksi, 4 % erittäin tai melko huonoksi) sekä teknologian taso (80 %/3 %).
Suurin yksimielisyys vallitsee tieteen kyvystä auttaa ihmiskuntaa sairauksien (mainittuina esimerkkeinä syöpä, aids ja sikainfluenssa) voittamisessa. Useampi kuin neljä viidestä (86 %) pitää mahdollisuuksia (joko erittäin tai melko) hyvinä, harvempi kuin joka kymmenes (6 %) (erittäin tai melko) huonoina.
Terveyteen liittyy myös toiseksi sijoittuva arviointikohde, ihmisten eliniän pidentäminen (66 %/11 %). Tiedebarometrissa tosin huomautetaan, että kysymys siitä, onko tällainen tavoite tieteelle lainkaan tarpeellinen, tai mihin rajaan saakka tavoite on mielekäs, jätetään lukijan arvioitavaksi.
Tiedebarometreissa on kautta 2000-luvun havaittu pientä notkahdusta tieteen merkityksellisyyttä koskevissa arvioinneissa. Nyt kuitenkin tuo suuntaus näyttää taittuneen ja luottamus tieteeseen suurten ihmiskuntaa koskevien ongelmien ratkaisussa on jälleen hieman parantuneen.
“Merkkejä alenevan trendin edelleen jatkumisesta näyttäisi sen sijaan liittyvän arvioihin, jotka koskevat tieteestä tiedottamista kansalaisille, tieteen hyödyllisyyttä yhteiskunnan ja talouden kannalta sekä tutkimuksen suuntautumista relevantteihin asioihin. Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtunutta kehitystä arvioidaan, jos ei aiempaa varauksellisemmin niin ainakin varovaisemmin”, Tiedebarometrissa todetaan.
Internetin ja sosiaalisen median merkitys tiedetiedon tuottajana kasvaa
Ympäristö ja luonto, mutta myös yhteiskunnalliset asiat sekä tiede ja teknologia herättävät kansalaisissa suurimman kiinnostuksen. Sen sijaan talousuutiset ja politiikka eivät ole uutisten kiinnostavimpia aihealueita.
Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (85 % pitää vähintään melko tärkeänä). Lähes yhtä tärkeäksi tiedonlähteeksi koetaan sanomalehdet (75 %). Lähelle perinteisiä joukkoviestimiä sijoittuu internet (internet, tietoverkot ja sosiaalinen media, 69 %).
Internetin tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut vuoden 2010 mittauksesta neljä prosenttiyksikköä (65 %:sta 69 %:iin). Vuoden 2007 mittauksesta internetin merkitys on kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Internet on yhä tärkeämpi väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville. Asemaansa netille ovat menettäneet etenkin televisio, radio ja sanomalehdet.
Erityisesti ilmastotutkijat, mutta yhä useammin myös lääketieteilijät ovat viime aikoina kritisoineet tiedotusvälineiden tapaa rakentaa vastakkainasetteluja. Tämän katsotaan hämmentävän kansalaisia.
Tiedebarometrin tulokset viestivät vähintäänkin kohtalaisesta tieteen lukutaidosta, joka ymmärtää tieteen ristiriitaisuuksia. Väitteen ”tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä” hyväksyy vain verraten pieni osa (18 %) väestöstä. Vaikka jäljelle jäävien keskuudessa ei nähdä jäännöksetöntä joukkoirtisanoutumista (49 % torjuu, 32 % on vailla kantaa), jakauman voi katsoa kertovan ilmeisestä valistuneisuudesta.
Vahvistuneeksikin kyseinen valistuneisuus voidaan kirjata, sillä teesiin torjuvia löydetään nyt jonkin verran (5 %-yksikköä) aiempaa enemmän.
Vastateesi ”ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen (eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta)” vahvistaa edellä saatua vaikutelmaa. Kolme neljästä (76 %) yhtyy, vain joka kahdeskymmenes (5 %) torjuu. Suomalaiset ymmärtävät tieteen itseään korjaavuuden ja sen ettei mikään tieto ole lopullinen.
Tiedebarometrissa todetaankin kansalaisten kestäneen hyvin median pyrkimystä luoda draamaa ja kärjistäviä vastakkainasetteluja. “Aina ei tosin tarvita edes viestimien vetoapua. Julkisesta huomiosta kilvoitellessaan kyseiset henkilöt, tutkijatkin, kärjistävät sanomansa valmiiksi usein myös itse”, barometrin analyysissa todetaan.
Uskomushoitoja ei suomalaisten keskuudessa täysin tyrmätä
Tiedebarometrissa selvitettiin kuuden vailla tiedeyhteisön tunnustusta olevan opin uskottavuutta. Tulokset osoittavat, että näillä on tietty läpäisykyky kansalaisten keskuudessa. Lääketieteen tuloksia haastavia väitteitä kohtaan tunnetaan aiempaa enemmän epäluuloja. Silti useampi kuin kaksi viidestä (43 %) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ”ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja joita lääketieteellä ei ole”. Asian kiistää noin kolme kymmenestä (29 %).
Keskimääräistä vahvempaa usko kansanparantajien kykyihin on muun muassa naisten ja vanhempien ihmisten keskuudessa. Näkyvimmät torjuntapiikit paikantuvat nuorimpiin, opiskelijoihin ja akateemisiin.
Raportin tulokset perustuvat 971 henkilön antamiin vastauksiin. Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse kesän aikana. Kohdejoukkona oli koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18–70-vuotias väestö. Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaavana tutkijana ja raportin laatijana on toiminut Pentti Kiljunen.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
