Koronarokotteet jakautuvat maailmassa erittäin epätasaisesti. Helmikuun 10. päivä arvioitiin, että 75 prosenttia rokotuksista on annettu 10 rikkaassa maassa, joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 60 prosenttia. 130 maassa koronarokotuksia ei ollut vielä aloitettu lainkaan.
Tilannetta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa käsitellään Science-lehden artikkelissa. Artikkelin mukaan Etelä-Afrikka on ainoa alueen maa, jossa rokotukset on jo aloitettu.
Terveydenhuollon työntekijät ovat kovilla. Esimerkiksi Mosambikissa ja Zimbabwessa useita lääkäreitä on sairastunut ja moni on kuollut. Maissa, joissa lääkäreitä on muutenkin liian vähän, tilanne näkyy nopeasti myös terveydenhuollon toimintakyvyssä. Mosambikissa on noin kahdeksan lääkäriä 100 000 asukasta kohden. Esimerkiksi USA:ssa vastaava luku on 300.
– Maailma on katastrofaalisen moraalisen epäonnistumisen partaalla, totesi WHO:n etiopialaissyntyinen johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tilanteesta tammikuussa. Hän vetosi viime viikolla yhdessä Unicefin pääjohtajan Henrietta Foren kanssa, että maat, jotka ovat jo rokottaneet terveydenhuollon henkilökuntansa ja suurimmassa riskissä olevat kansalaisensa, jakaisivat saamiaan rokotteita muille maille. He vetosivat myös rokotevalmistajiin, että nämä jakaisivat rokotteita tasaisemmin eri puolille maailmaa.
Myös lääkkeiden puute on ongelma
Rokotteiden puute ei ole ainoa globaalia epätasavertaisuutta aiheuttava seikka koronapandemiassa. Tehohoitopaikkoja ja hengityskoneita on rikkaissa maissa huomattavasti enemmän. John Nkengasong, Afrikan tartuntatautiviraston (Africa Centres for Disease Control and Prevention) johtaja toteaa artikkelin mukaan kuitenkin, että tartuntojen osalta Afrikan maat ovat pärjänneet melko hyvin, osin siksi, että väestö on nuorta.
Myös lääkkeiden puute aiheuttaa ongelmia. Koronapotilaiden hoidossa käytetty deksametasoni on edullinen steroidi, jota on saatavilla ympäri maailmaa. Sen sijaan esimerkiksi reumalääke tosilitsumabi on sata kertaa deksametasonia kallimpaa, eikä laajasti saatavilla.
Artikkelissa todetaan, että moraalisten syiden lisäksi myös taloudelliset ja kansanterveydelliset syyt puoltaisivat rokotteiden tasaisempaa jakamista eri maiden kesken. Kun suurimmassa riskissä olevat on kaikkialla rokotettu, sairaaloiden kuormitus ja koronakuolemat vähenevät, mikä mahdollistaa yhteiskuntien avautumisen uudelleen ja maailmantalouden kohenemisen.
COVAX-mekanismista apua
WHO työskentelee yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa rokote-epätasa-arvon vähentämiseksi. COVAX-mekanismin (COVID-19 Vaccines Global Access) tarkoituksena on jakaa miljardeja rokoteannoksia maihin, joilla ei ole varaa ostaa rokotteita tai neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia rokotevalmistajien kanssa. COVAX-mekanismi vaikuttaa auttavan tilannetta, mutta sen toiminta on käynnistynyt hitaasti.
COVAX-mekanismin avulla saadaan katettua vain pieni osa kehittyvien maiden tarpeista. Artikkelissa todetaan, että sen avulla saadaan kuitenkin jaettua huomattavasti enemmän rokoteannoksia huomattavasti useammille ihmisille kuin ilman sitä.
Hertta Vierula
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
