Tuuli Löfgren napsuttelee tietokonetta TAYS:n ensiavussa, Acutassa. Ohjelmistorobotti on lajitellut erikoisaloittain muistutteet saapuneista radiologian lausunnoista. Kuvajono on integroitu potilaskertomukseen, joten Löfgren näkee heti, miten päivystävä lääkäri on asian hoitanut.
Naps, Löfgren avaa ensin katsottavaksi ortopedian lausunnot, joista voi todennäköisimmin löytyä poikkeavuuksia. Naps naps, hän kuittaa lausunnot katsotuiksi, jolloin ne poistuvat listalta.
– Aiemmin kaikki kuvat olivat yhtenä litaniana, jota kävimme läpi järjestyksessä. Listassa ei ollut edes mitään merkkiä, mitkä kuvat lääkäri oli jo katsonut. Lisäksi meidän piti mennä erikseen potilaskertomukseen katsomaan, mikäs tarina täällä on, vastaako se kuvaa vai onko tapahtunut virhe, Löfgren kuvailee.
Acutassa on Pirkanmaan alueen yhteispäivystys, jossa hoidetaan noin 100 000 potilasta vuodessa. Kiireisen viikonlopun jäljiltä jonossa saattaa olla jopa 300 kuvaa, jotka radiologi lausuu virka-aikana ja lääkäri tarkastaa.
Aiemmin yhden henkilön työaika kului lähes kokonaan siihen, että hän siirsi lausuttuja kuvia jonoon lääkärin tarkastusta varten. Nyt tätä työpanosta ei tarvita enää lainkaan, kertoo suunnittelija Pasi Kymäläinen Taysin tietohallinnosta.
– Lisäksi tämä helpottaa lääkärien työtä vähintään saman verran. Robotti tekee siis melkein kahden ihmisen työpanoksen päivässä, Kymäläinen laskee.
Viidennes hoitotyöstä roboteille?
Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisi syksyllä raportin, jonka mukaan robotteja hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin viidennes sairaaloissa ja vanhusten hoivakodeissa työskentelevien hoitajien työtehtävistä. Roboteilla voitaisiin korvata samanlaisina toistuvia rutiineja sekä sellaisia töitä, jotka ovat ihmisille raskaita tai vaarallisia.
Dosentti Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta oli yksi raportin kirjoittajista. Hänen mukaansa robotit voivat vapauttaa terveydenhuollon ammattilaiset tekemään niitä tehtäviä, joihin heidät on koulutettu.
– THL:n mukaan lähes puolet lääkärien työajasta käytetään muuhun kuin potilaiden vastaanottoon. Tämä herättää ison kysymyksen, millä tavoin automaatteja ja robotteja voitaisiin hyödyntää siten, että välitöntä hoitoa voidaan lisätä, Kangasniemi sanoo.
Lääkärien työssä robotteja voidaan käyttää esimerkiksi kirurgiassa, toimenpiteissä, avustavissa tehtävissä, potilaiden omahoidon tukemisessa ja tiedonsiirrossa. Lisäksi diagnostiikkaan liittyvät virtuaalirobotit tekevät tuloaan sairaaloihin.
Taysissa on käytössä lähes 400 tietojärjestelmää, joissa vajaassa puolessa käsitellään potilastietoja. Pasi Kymäläisen mukaan robotteja voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän tietojen rutiininomaisessa käsittelyssä, siirtelyssä ja lajittelussa.
– Tulevaisuudessa varmasti yleistyvät myös älykkäät robotit, jotka ohjaavat toimintaa ja toimivat lääkärin päätöksenteon tukena, Kymäläinen pohtii.
Kirjoittaja:
Virpi Ekholm
toimittaja
Kuva: Janne Ruotsalainen
Julkaistu Lääkärilehdessä 4/2016
