Robotiikkaa ja automatiikan sovelluksia on otettu käyttöön yhä useammassa terveyskeskuksessa ja sairaalassa viime vuosina. Ohjelmistorobotit lajittelevat radiologian lausuntoja, potilaat oppivat kävelemään uudestaan robotin avustamina ja robotit auttavat kirurgeja muun muassa neurokirurgiassa ja laskeumaleikkauksissa.
Suomi kuitenkin laahaa robotiikan kehittämisessä ja käyttöönotossa perässä, arvioi robotiikka-asiantuntija Cristina Andersson. Hänen mukaansa robotteja voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa nykyistä enemmän. Euroopan kärkimaa on Tanska, jossa ollaan huimasti Suomea edellä.
– Olen puhunut politiikkojen, virkamiesten ja terveysalan johtajien kanssa. Aina nyökytellään päitä, mutta käytännön toimenpiteet jäävät vähäisiksi, vaikka robotiikan hyödyistä on tutkittua näyttöä.
Robotiikan muut kärkimaat sijoittuvat Euroopan ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin. Erityisesti Yhdysvalloissa ollaan uranuurtajia kliinisessä työssä käytettävässä robotiikassa.
Andersson on puhunut robotiikan puolesta pitkään. Hän oli mukana kirjoittamassa muutama vuosi sitten EVA:n raporttia, jossa arvioitiin, että robotteja hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin viidennes sairaaloissa ja hoivakodeissa työskentelevien hoitajien töistä.
Lisäksi hän on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka – ohjelmassa (Hyteairo), jonka tavoitteena on robottien ja tekoälyjen kestävä käyttöönotto ja käyttö terveydenhoidossa.
Missä lääkärit?
Ohjelman suunnitteluun on osallistunut paljon terveydenhuollon ammattilaisia, mutta vain vähän lääkäreitä. Andersson kaipaa lääkäreiltä aktiivisempaa roolia.
– Haluaisin lääkäreiden lähtevän aktiivisemmin mukaan suunnittelutyöhön. He päättävät usein hankinnoista, joten heidän on hyvä ymmärtää robotiikan mahdollisuudet.
Andersson näkee robotiikan hyödyttävän myös lääkäriä. Hän nostaa esille kotihoidon, jossa lääkäri voisi olla yhteydessä potilaaseen robotin välityksellä. Robotin välityksellä voitaisiin tehdä ehkä jopa pieniä toimenpiteitä.
– Näin saataisiin esimerkiksi hoidettua syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joiden on vaikea lähteä kotoa liikkeelle.
Robotit eivät tule korvaamaan lääkäreitä, vaan tulevat ammattilaisen avuksi.
– Mitään apuvälineitä ei saisi jättää käyttämättä. Esimerkiksi nanokokoiset robotit joko injektoituna tai nieltynä voivat tulevaisuudessa auttaa ehkä paikallistamaan syöpäkasvaimen tai jopa suorittaa toimenpiteitä.
Ihmisen kohtaamiseen, diagnoosin laatimiseen ja avun antamiseen robotti ei yksinään pysty.
Teksti: Tuomas Keränen
Kuva: Fotolia
