Suomi on virallisesti rabiesvapaa maa, koska rabiesta ei esiinny maanisäkkäissä. Rabiestartunnan pääasiallisia levittäjiä kotieläimistä ovat koira ja kissa sekä petoeläimistä kettu ja supikoira. Rabiesviruksen varsinaisena säilymönä pidetään kuitenkin lepakkoa. Useimpia rabiestyyppejä ei ole löydetty muista kuin lepakoista.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira seuraa Suomessa lepakkorabieksen esiintymistä muun muassa kuolleina löytyneistä tai elinkyvyttömistä lepakoista.
Tutkimushankkeessa, jonka tulokset on julkaistu BMC Veterinary Research -julkaisussa, kerättiin vuosina 2010–11 eläviltä lepakoilta sylki- ja verinäytteitä. Näytteitä tutkittiin seitsemästä eri lepakkolajista. Turun alueen vesisiipoista todettiin muutamilla lepakoilla vasta-aineita. Viruslöytöjä ei tehty. Tämä viittaa siihen, että lepakkorabies on kotoperäinen Suomessa.
Kaikki lepakkolajit Suomessa ovat suojeltuja. Näytteet kerättiin Eläinkoelautakunnan luvalla ja lepakoita käsiteltiin alueellisten elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten luvilla.
Suomessa epäiltiin esiintyvän lepakkorabiesta jo vuonna 1985, kun sveitsiläinen lepakkotutkija kuoli eurooppalaiseen lepakkolyssavirus-2 (EBLV-2) tartuntaan. Suomessa lepakoista EBLV-2 -virusta löydettiin vasta 2009, jolloin se todettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä vesisiipasta. Kakskerran lepakolla oli samaa kakkostyyppiä kuin tutkijalla, joten on todennäköistä, että lepakkotutkija sai tartunnan Suomessa.
Rabies on nisäkkäisiin tarttuva keskushermostosairaus, joka leviää sairastuneen eläimen puremasta.
