Protonipumpun estäjien eli PPI-lääkkeiden käyttö ei näytä lisäävän dementian riskiä tai heikentävän kognitiivisia toimintoja. Aiheesta on nyt julkaistu kaksi artikkelia.
Epäilykset PPI-lääkkeiden ja dementian yhteydestä heräsivät, koska koe-eläimillä havaittiin amyloidin kertymistä aivoihin.
Turun yliopiston gastroenterologian professorin, ylilääkäri Markku Voutilaisen mukaan rekisteritutkimuksissa on tehty joitakin havaintoja lääkkeiden ja dementian yhteydestä. Tutkimukset ovat kuitenkin heikkolaatuisia.
– Yhteenvetona voi todeta, että ei ole näyttöä, että PPI-lääkkeet assosioituisivat dementiaan tai aiheuttaisivat sitä, Voutilainen sanoo.
Mieti indikaatio tarkkaan
Markku Voutilaisen mukaan refluksilääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin tunnettujen haittavaikutusten takia. 1–3 prosenttia käyttäjistä saa muun muassa päänsärkyä ja pahoinvointia.
– Haittavaikutuksia koskevien tutkimusten viesti on, että pitäisi miettiä tarkkaan indikaatiot, milloin happosalpaajia käytetään, sekä lääkehoidon pituus.
Indikaatioita ovat lisääntynyt ulkustaudin riski ja hankalahoitoinen refluksitauti, joka ei pysy kurissa ilman säännöllistä lääkitystä.
Voutilaisen mukaan lääkkeitä määrätään nyt aiheettomasti pysyvään käyttöön myös potilailla, joilla ei ole ulkustaudin riskiä. Lääkehoidon tulisi aina olla mahdollisimman lyhyt.
– Happosalpaajat ovat hyvin siedettyjä. Niitä käytetään nykyisin kuitenkin niin laajasti, että varmasti joku saa hankalankin komplikaation.
Tuoreet tutkimukset julkaistiin Journal of Gastroenterology and Hepatology- ja Gastroenterology -lehdissä.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
