Hallituksen lupaamat tuhat tehohoitopaikkaa saadaan varmasti kasaan, uskoo TYKS:n teho-osaston ylilääkäri, dosentti Mika Valtonen. Hän toimii myös Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana.
– Tarvittaessa saadaan enemmänkin paikkoja.
Uusia tehohoitopaikkoja perustetaan joko leikkaussalien heräämöihin tai muille sopiville osastoille, joissa ne varustetaan monitoreilla ja hengityskoneilla. Suomessa on tuhansia hengityslaitehoitoon sopivia koneita.
Pullonkaulana on tehohoidon osaava henkilökunta. Heitä koulutetaan nyt hengitysvajauksen hoitoon, kuten noninvasiiviseen ventilaatioon ja hengityskonehoitoihin, yliopistosairaaloissa ja suurissa keskussairaaloissa.
TYKS:ssa esimerkiksi anestesia- ja leikkaussalihoitajat harjoittelevat teho-osastolla, ja heille järjestetään omissa toimipaikoissaan lisää koulutusta.
– Anestesiahoitajat ovat tottuneet hoitamaan ventilaattorissa olevia potilaita. Teho-osastolla harjoitellaan suojavarusteiden pukemisia ja riisumisia, potilaiden vatsa-asentoon kääntämisiä sekä suljetun imun käyttöä.
Ammattilaisten oikaistava vääriä käsityksiä
Valtosesta terveydenhuollon ammattilaisten tulisi muistuttaa ihmisiä oikeista luvuista. Monia mietityttää, jääkö osa potilaista hoitamatta, kun perustetaan 1 000 tehohoitopaikkaa ja tehohoitoa vaatii 8 000 potilasta.
– 8 000 ihmistä ei ole toivottavasti kerralla tehohoidossa, vaan potilaat viettävät teho-osastolla arviolta ehkä 7–14 vuorokautta ja siirtyvät sitten jatkohoitoon. Tätä me ammattilaiset emme ole ehkä osanneet viestittää eteenpäin.
Hän painottaa, että ihmisten pitää nyt ottaa hallituksen määräämät rajoitukset tosissaan, jotta epidemian huippu saadaan mahdollisimman loivaksi.
Ikäihmisten huoli tehohoitoon pääsystä on ymmärrettävää. Korkea ikä ei kuitenkaan ole yksinään este tehohoidolle. Nykyisinkin yli kolmasosa tehohoidossa olevista potilaista on yli 70-vuotiaita.
– Tehohoitoon pääsyn ratkaisee arvioitu ennuste: uskotaanko potilaan hyötyvän intensiivisistä hoitotoimista. Tässä kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.
STM: Tehohoitopaikat voidaan tuplata
Suomessa on noin 300 tehohoitopaikka ja 150–200 tehovalvontapaikkaa. Kapasiteetti voidaan STM:n mukaan tuplata muuttamalla valvontapaikkoja, leikkaussaleja ja heräämöjen hoitopaikkoja. Samalla kiireetöntä leikkaustoimintaa supistetaan, koska tehovalvontaa ja -hoitoa tarvitsevat muutkin kuin koronapotilaat.
– Sydänpotilaat ja muut kiireelliset sairaudet hoidetaan. Ketään heistä ei jätetä leikkaamatta, muistuttaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ulla Toikkanen, Tuomas Keränen
kuva Adobe/AOP
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 13/2020.
