Oulun yliopistollisessa sairaalassa on koronaepidemian suhteen vielä rauhallista. Infektio-osasto 42:n osastonylilääkäri Heikki Kauman mukaan tunnelma on melkeinpä odottava. Hänen osastollaan on ollut enimmillään viidestä kuuteen koronapotilasta kerralla hoidettavana. Muut koronapotilaat ovat olleet teho-osastolla. Määrän lisääntyessä voidaan ottaa käyttöön tarkkailuosasto.
Infektio-osasto 42:llä normaalisti olevat potilaat on siirretty muille sisätauti- ja tarkkailuosastoille.
– Meillä ei ole mitään hätää nyt. Odotamme vain sitä aaltoa, joka väreilee pikkuisen nyt. Odotamme tsunamia. On epävarmaa, tuleeko sitä vai ei ja missä koossa.
Monet poliklinikat ja muu toiminta on ajettu Oulussa alas. Arjen toimintojen pyörittäminen vaatii jatkuvaa järjestelyä, mikä on Kauman mukaan kuormittavaa.
– Toivotaan, että epidemia jäisi lyhytkestoiseksi, mutta valitettavasti ei näytä siltä, Kauma uskoo.
Oloa voidaan helpottaa, spesifistä hoitoa ei ole
Kauma vertaa käynnissä olevaa tilannetta vuoden 2009 influenssapandemiaan, jolloin Oulussa tehtiin samanlaisia järjestelyjä kuin nyt. Silloin potilaiden hoitaminen oli kuitenkin selväpiirteistä, koska influenssa tunnetaan tautina, mutta koronavirustautia ei.
– Tämä on aivan uusi sairaus, joka käyttäytyy eri tavalla. Näennäisesti potilaat voivat hyvin, mutta he ovat kaikki enemmän tai vähemmän happilisän tarpeessa.
Koronapotilaat vaativat jatkuvaa seurantaa, koska heidän vointinsa voi romahtaa hyvinkin nopeasti. Toipuminen on myös usein hidasta. Kauma kokee, että potilaan keuhkoissa on käynnissä jäytävä, hitaasti paraneva prosessi, jonka tunnemme huonosti.
– Meillä ei ole annettavana mitään spesifististä hoitoa näille potilaille, mikä tietysti harmittaa. Hengitystä tuetaan eri keinoilla, muu hoito optimoidaan, ja sen jälkeen odotetaan, että potilas toivottavasti paranee.
Kauma toivoo, että maailmalta löytyisi lääke, joka parantaisi potilaiden vointia ja nopeuttaisi toipumista. Otsikoihin noussutta hydroksiklorokiinia on kokeiltu myös Oulussa, mutta tehosta ei voi sanoa vielä mitään.
Koronavirus talttuu vasta toimivalla rokotteella, joka Kauman mukaan voidaan saada hyvällä onnella vuoden päästä.
– Olisipa rokote meillä jo nyt, niin tilanne olisi aivan erilainen. Vuonna 2009 marraskuussa tulleen pandemiarokotteen myötä potilasmäärät romahtivat jo joulukuun alkupuolella.
Tuomas Keränen
Kuva Teija Soini
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.
