Uusista rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön aloittajista jopa 39 prosenttia päätyy pitkäaikaiskäyttäjiksi, osoittaa Kelan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan tutkimus.
Käyttö pitkäaikaistui varsinkin 65 vuotta täyttäneillä. Heistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä.
Työikäisistä 34 prosentilla käyttö muuttui pitkäaikaiseksi.
Pitkäaikaistumiseen vaikutti myös käytetty lääkeaine.
Nitratsepaamilla aloittaneista henkilöistä 76 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.
Tematsepaamilla aloittaneista 64 prosenttia, loratsepaamilla 62 prosenttia ja klonatsepaamilla aloittaneista 58 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.
Muita pitkäaikaistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan miessukupuoli, sosiaalietuuksien saaminen, psykiatriset oheissairaudet ja päihteiden käyttö.
Tutkimushanke toteutettiin Kelan tutkimuksen, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tietolähteenä käytettiin useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja.
Suvi Sariola
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
