Lakritsin ja sen luontaisen makeutusaineen glykyrritsiinin syönnillä voi olla pitkälle ulottuvia haittoja sikiön kehitykselle, selviää Helsingin yliopiston, THL:n ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Glaku-tutkimuksesta. Turvallisen käytön rajoja ei vielä tunneta.
Tutkimuksessa suurille lakritsiannoksille sikiönä altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivista päättelytesteistä muita heikommin. Ero vastasi suunnilleen seitsemää älykkyysosamäärän pistettä. Lakritsille altistuneilla oli myös vanhempien mukaan enemmän ADHD-tyyppisiä oireita, ja he suoriutuivat huonommin muistia mittaavista tehtävistä. Vaikutuksia oli nähtävissä myös tyttöjen murrosiän aikaistumisessa.
American Journal of Epidemiology-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa verrattiin 378 keskimäärin 13-vuotiasta nuorta, joiden äidit olivat syöneet runsaasti tai vähän/ei lainkaan lakritsia. Runsaan lakritsinsyönnin raja oli yli 500 mg, vähäisen alle 249 mg glykyrritsiiniä viikossa. Rajat eivät ole terveysperusteisia. Runsaan lakritsisyönnin raja ylittyy keskimäärin syömällä 250 grammaa lakritsia.
Tutkijoiden mukaan raskaana oleville ja raskautta suunnitteleville kerrotaan glykyrritsiinipitoisten tuotteiden haitoista sikiölle. Tämä tukee THL:n vuonna 2016 julkaisemaa lapsiperheiden ruokasuositusta, jossa lakritsi ja salmiakki oli siirretty ryhmään, jota ei suositella raskaana oleville. Pienet määrät lakritsia tai salmiakkia eivät haittaa.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että asia täytyy pitää mittasuhteissa.
– On mahdotonta sanoa, onko juuri glykyrritsiini vaikuttanut jonkun tietyn lapsen kehitykseen. On tärkeätä ymmärtää, että 378 nuoren populaatiossa havaittu ilmiö ei välttämättä selitä yhden yksittäisen nuoren kehityksessä havaittuja ominaispiirteitä, toteaa tiedotteessa THL:n tutkimuspäällikkö Eero Kajantie, yksi artikkelin kirjoittajista.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
Lue myös artikkeli lakritsinsyönnistä Lääkärilehdestä 5/2017.
Kuva: Fotolia
Juttu julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
