Raportti kritisoi Ruotsin terveydenhoidon mallia

Hoitoon pääsevät paremmin potilaat, joilla on lievempiä vaivoja. Monisairaat jäävät sivuun.

Hoitoa tarvitsevia potilaita syrjitään. Terveiden potilaiden lääkärissäkäynnit ovat lisääntyneet, sairaiden vähentyneet. Hoitokustannukset näyttävät kasvavan, suomii Ruotsin Riksrevisionen.

Valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaava Riksrevisionen tarkastelee raportissaan perusterveydenhuollon viime vuosien kahden suuren uudistuksen vaikutuksia.

Niitä ovat hoitotakuu ja valinnanvapaus eli vårdval-järjestelmä, jossa potilaalla on oikeus valita palvelun tuottaja julkisista ja yksityisistä tuottajista. Malliin liittyy korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta.

Uudistukset ovat helpottaneet hoitoonpääsyä, toteaa Riksrevisionen. Hyötyjiä ovat kuitenkin lähinnä potilaat, joiden hoidontarve on vähäisempi ja sosioekonominen asema parempi.

Raportin mukaan vuokralääkärien tarve on yhä suuri koko maassa ja suurin haja-asutusalueella. Kaupungeissa ja taajamissa lääkäreitä on terveysasemilla suhteellisesti vähemmän niillä alueilla, joilla oletettu hoidontarve on suurempi.

Tarve, kysyntä vai molemmat?

Uudistusten jälkeen on vaikeampi toteuttaa periaatteita kaikille yhdenvertaisesta hoidosta ja vaikeimmin sairaiden priorisoinnista, Riksrevisionen arvioi.

Läkartidningenin mukaan Ruotsin punavihreä hallitus haluaa kumota lain vårdval-järjestelmän pakollisuudesta. Läkarförbundetin puheenjohtaja puolustaa järjestelmää, mutta katsoo, että sitä on kehitettävä.

Johtaja Heikki Pärnänen Suomen Lääkäriliitosta muistuttaa, ettei ole tuomittavaa hakeutua hoitoon vähäisen vaivan takia.

– Raportissa lähdetään siitä, että palveluja voi tuottaa vain joko tarpeen tai kysynnän ehdoilla. Lääkäriliiton mielestä palveluja tarvitaan sekä tarpeen että kysynnän ehdoilla.

”Vastaa omaa kuvaani tilanteesta”

– Raportti vastaa hyvin omaa kuvaani tilanteesta, sanoo yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Miika Heinonen. Hän työskentelee kunnallisessa terveyskeskuksessa Hallandin maakunnassa.

– Aikaisemmin ajateltiin, että ihmiset ovat tyytyväisiä, kun on helpompi päästä hoitoon. Raportti tarkensi, ketkä järjestelmästä hyötyivät.

Heinosen mielestä raportin tärkein tulos on, ettei terveyskeskusten lukumäärä lisääntynyt alueilla, joilla hoidolle olisi enemmän tarvetta.

Kun sekä yksityiset että julkiset terveyskeskukset saavat valtiolta korvausta listautuneiden potilaiden määrän perusteella, paikalliset terveyskeskukset kilpailevat potilaista keskenään. Heinosen työpaikalla kilpailuun vastataan tarjoamalla lievien akuuttien vaivojen hoitoon lyhyitä vastaanottoaikoja ilman ajanvarausta.

– Potilaat ovat tyytyväisiä, mutta enimmäkseen itsestään paranevien sairauksien hoitoon käytetty aika on pois vakavammin sairailta. Raportti osoittaa, että hoitoon pääsevät paremmin juuri potilaat, joilla on lievempiä vaivoja. Monisairaat jäävät sivuun.

Heinonen on samaa mieltä kuin Ruotsin Läkaresällskapet. Hoidon pitäisi ohjautua enemmän tarpeen mukaan, ei kysynnän.

– Kyse on eettisistä periaatteista. Terveyskeskuksia on pyritty ohjaamaan korvauksilla hoitamaan myös monisairaita, mutta siinä ei ole onnistuttu. Vårdval-järjestelmää on vaikea purkaa. Vaihtoehtona on vain korvaus­järjestelmän kehittäminen.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2014.