Ranskan hallitus päätti syyskuun lopussa, että lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijakiintiöt poistuvat syksyllä 2020.
Syynä on krooninen lääkäripula, jonka vuoksi neljäsosa Ranskassa toimivista lääkäreistä on saanut paperinsa ulkomailla. Ammattikunnan mielestä kiintiöiden poistaminen on hätiköity ratkaisu.
Käytännössä uudistus merkitsisi ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa olevan karsintakokeen poistumista. Lääketieteen opinnot aloitti tänä syksynä noin 60 000 opiskelijaa. Ensimmäisen vuoden lopun kokeen jälkeen heistä pääsee jatkoon 13 500.
”Karsinta on säilytettävä”
Sorbonnen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vastaavan professorin Bruno Rioun mukaan jonkinlainen karsinta on säilytettävä.
– Vaikka lääkäreistä on pulaa, uravalinta ei voi perustua yksin ”minä haluan lääkäriksi” -ajatukselle, Riou sanoo.
Opiskelijakiintiö on noussut 15 vuoden takaisesta. Kiintiöistä päättää terveysministeriö.
– Jos kiintiö pysyy nykyisellään, lääkäripula poistuu itsestään seuraavien 15 vuoden kuluessa, Riou laskee.
Lääketieteelliset opinnot ovat vuodesta toiseen olleet yksi halutuimmista urasuuntauksista.
Tiedekuntaan pääsee kuka tahansa ylioppilas, mutta varsinainen valinta tapahtuu ensimmäisen lukuvuoden jälkeen pidettävässä kokeessa. Sen läpäisee oppilaitoksesta riippuen vain 10–15 prosenttia opiskelijoista. Moni kokeessa reputtanut pätevöityy ulkomailla.
Lääkäripula ei tarkoita rekrytointia
Kaikille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille yhteisen ensimmäisen vuoden lopussa opiskelija voi valita, jatkaako hän lääkärin opintoja vai suuntautuuko hän sairaanhoitajan, hammaskirurgin tai hieroja-kinesiterapeutin opintoihin. Jokaiseen linjaan on vuosittainen opiskelijakiintiönsä.
Karsinnan ulkopuolelle jääneille tarjotaan toinen mahdollisuus kokeen suorittamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä ensimmäisen opiskeluvuoden suorittamista uudelleen, mikä koettelee luentosalien tilakapasiteettia entisestään.
Jatkossakaan kaikkia halukkaita ei voida ottaa tiedekuntaan. Jonkinlainen karsinta on laitettava toimeen, mutta toistaiseksi siitä ei ole päätetty.
Terveysministeriön kaavailuissa yliopistoille jäisi vapaus päättää itse opiskelijakiintiöistään. Bruno Rioun mielestä tämä on ongelmallista.
– Lääkäripula ei automaattisesti tarkoita sitä, että säästötavoitteiden ja budjettileikkausten kanssa kamppailevat sairaalat ja terveyskeskukset voisivat rekrytoida lisää lääkäreitä, Riou huomauttaa.
Opetustyönsä lisäksi hän johtaa Ranskan suurimman sairaalan ensiapuyksikön toimintaa.
Lääkäripulaa on vaikea poistaa myöskään yksityislääkäreillä, joilla on perinteisesti ollut tapana keskittyä vauraisiin taajamiin. Lääkärivaje vaivaa eniten väestöpakoisia syrjäseutuja. Eniten pulaa on yleislääkäreistä. Syrjäseudulle asettuminen arveluttaa yksityislääkäreitä, koska harvalukuisista potilaista harvoilla on varaa maksaa julkisen sairasvakuutuksen ylittäviä lääkärimaksuja.
Ranskassa on reilut 200 000 lääkäriä.
Kirjoittaja:
Virpi Latva
Kuva:
Virpi Latva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 42/2018.
