Puutiaisaivokuume on lisääntynyt huomattavasti. Viime vuonna oli ennätys, 67 laboratoriovarmistettua tapausta, johon on laskettu sekä siperialaiset että eurooppalaiset aivokuumetyypit. Näin kertoo THL:n epidemiologi Jussi Sane.
– Nyt sekä puutiaisaivokuume- että borrelioositapaukset ovat kasvamassa, hän huomauttaa.
Viime vuonna ilmeni runsaat 1 900 borrelioosia, mutta Sanen mukaan luvut eivät kerro kokonaistilanteesta. Uuden tutkimuksen mukaan borrelioosia esiintyy vähintään 6 000 tapausta vuodessa.
THL:n tartuntatautirekisteriin tulevat laboratoriovarmistetut tapaukset, joissa henkilöiden punkkialtistuksesta on voinut kulua kuukausia. Heille on tullut myöhemmin oireita, joiden vuoksi he ovat hakeutuneet hoitoon.
– THL:n tartuntatautirekisterissä eivät ole potilaat, jotka ovat saaneet erythema migrans –ihottuman, sillä nämä potilaat diagnosoidaan kliinisesti.
Siperian puutiainen ja tavallinen puutiainen voivat kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen eurooppalaista tai siperialaista muotoa. Molemmat saattavat myös kantaa borrelioosia aiheuttavia borreliabakteereja. Noin viidennes puutiaisista kantaa bakteeria.
– Käsitys, että Siperian puutiainen olisi vaarallisempi siksi, että se kantaa siperialaista alatyyppiä, ei siis ihan pidäkään paikkaansa, toteaa professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
Korkein ilmaantuvuus Paraisilla
THL on tehnyt äskettäin riskialuekartoituksen puutiaisaivokuumeesta. Viimeisten viiden vuoden aikana korkein ilmaantuvuus on ollut Paraisilla. Myös muutamalla saarella Kotkan saaristossa, Lappeenrannassa Sammonlahden alueella ja Simon sekä Kemin alueella ilmaantuvuus on ollut korkea.
– Nämä tapaukset ovat hyvin paikallisia. Esimerkiksi Kotkan saaristossa yhdellä saarella on esiintynyt puutiaisaivokuumetta, muttei viereisellä saarella.
Sane toteaa, että puutiaisten määrän kasvamista arvellaan yhdeksi syyksi puutiaisaivokuumeen yleistymiseen. Puutiaisaivokuumeen lisääntymiseen vaikuttaa myös se, että puutiaiset ovat nykyisin aktiivisia pitempään. Niitä esiintyy aikaisemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä kuin ennen.
– Puhutaan myös ilmastonmuutoksen mahdollisesta vaikutuksesta puutiaisten määrän kasvuun, mutta analysointiin tarvitaan nykyistä pitempiä ajanjaksoja. Puutiaisaivokuumeen yleistymiseen vaikuttaa niin ikään se, että ihmisten kontaktit puutiaisten kanssa lisääntyvät liikuttaessa luonnossa.
Kaksi kuolemantapausta
Kuolema puutiaisaivokuumeen vuoksi on harvinainen. Olli Vapalahden mukaan Kotkan seudulla oli viime vuonna kaksi kuolemantapausta, jotka olivat viruksen siperialaisen alatyypin aiheuttamia.
Vapalahti kertoo, että viruksen siperialainen alatyyppi näyttääkin aiheuttavan vakavamman taudin kuin eurooppalainen.
– Nyt olemme kehittämässä testiä, jolla viruksen alatyyppi voidaan todeta veren vasta-ainetestistä.
Vapalahti kuvaa, että viruksen siperialaisen alatyypin aiheuttamassa taudissa oireita saattaa tulla keskushermostoon jo ennen kuin vasta-aineet ovat nousseet.
– Kliinikoiden kannattaa pyytää vasta-ainetutkimuksia myöhemminkin, hän mainitsee.
kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
