Noin puolet lääkäreistä jatkaa työntekoa eläkkeellä. Tilastojen mukaan he ovat useimmiten erikoistuneita mieslääkäreitä. Valtaosa toimii yksityislääkäreinä, mutta ei eläkeiässä työskenteleminen harvinaista ole julkisellakaan sektorilla.
– Lääkärit ovat osansa tehneet työurien pidentämisessä, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
Lääkäriys on niin iso osa identiteettiä monelle, ettei työstä tee mieli luopua, jos työkyky on tallella, arvelee Halila.
– Ja yhä useampi on vielä hyvässä kunnossa saavuttaessaan virallisen eläkeiän.
Ei tiukkoja ikärajoja
Esimerkiksi Tanskassa yli 75-vuotiaan lääkärin pitää hakea oikeutta jatkaa lääkärintointa. Suomessa tiukkoja rajoja ei Lääkäriliiton mielestä tarvita.
– Työkyky on yksilöllinen asia niin työikäisillä kuin eläkeikään ehtineillä, ja yksilöllisesti sitä pitää myös arvioida.
Lääkäriliitto suosittelee eläkeiässä työskenteleville oman osaamisen kehittymisen dokumentointia Taitoni-palvelun avulla. Myös vuosittaiset työkykyarvioinnit työterveyslääkärin vastaanotolla ovat paikallaan.
– Näillä keinoin omaa työkykyä on helppo seurata.
Halila arvioi, että Suomessakin aletaan lähivuosina EU:n paineista vaatia lääkäreiltä toimiluvan uusimista määräajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Resertifikaatio koskisi kaikkia lääkäreitä. Eläkkeellä työskentelevän kannalta resertifikaatiosta voisi olla hyötyä, kun ammattitaidon ajantasaisuus olisi helppo todistaa.
Lääkärit liukuvat eläkkeelle
Eläkkeellä työskentelevät lääkärit päivystävät harvoin ja tekevät tavallisesti lyhyttä työviikkoa. Moni jatkaa töitä vielä 65-vuotiaana, mutta melko harva enää yli 70-vuotiaana.
– Voisi sanoa, että lääkärit liukuvat eläkkeelle, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä kuvaa.
Hänen mukaansa eläkeiässä työskenteleminen vaikuttaa olevan kasvussa myös julkisella puolella.
Lääkäriliiton tilastojen mukaan töitä tekee tällä hetkellä noin tuhat eläkeikäistä lääkäriä. Heistä valtaosa on osa-aikatyössä, joten heidän työnsä voi arvioida vastaavan usean sadan lääkärin työpanosta.
– Erityisesti paikallisesti ja alakohtaisesti eläkkeellä työskentelevillä lääkäreillä voi olla suuri merkitys palvelujen järjestämisessä, Vänskä sanoo.
Lääkärit paitsi työskentelevät eläkkeellä, myös jäävät eläkkeelle suhteellisen myöhään. Eläkeikä on noussut 2000-luvulla. Kevan tilastojen mukaan kuntatyönantajalta vanhuuseläkkeelle jäävien lääkärien keski-ikä oli 62,6 vuotta vuonna 2003. Vuonna 2014 lääkärit jäivät eläkkeelle keskimäärin 64,8-vuotiaina.
Valviralla ei ole huomauttamista
– Meillä ei ole kantaa lääkärien työskentelyyn eläkkeellä eikä siihen, pitäisikö lääkärin oikeuksien olla määräaikaisia, sanoo johtaja Tarja Holi Valvirasta.
Valviran valvontatietojen valossa iäkkäät lääkärit eivät eroa muista.
Tampereen terveyskeskuksen ylilääkäri Kati Myllymäki, kertoo, että eläkkeellä työskenteleminen on eläkejuhlien vakiopuheenaihe, mutta harva toteuttaa aikeensa. Eläkkeellä työskentely lähtee yleensä lääkärin omasta aloitteesta.
Tällä hetkellä eläkeiän ylittäneitä on töissä muutamia.
– Yleensä työskentely jatkuu muutaman vuoden virallisen eläkeiän jälkeen.
Diacorissa ammatinharjoittajasopimus raukeaa 68-vuotiaana. Sen jälkeen halukkaille neuvotellaan jatkoa 1–2 vuotta kerrallaan.
– Jos lääkäri pitää huolta osaamisestaan ja pärjää tietojärjestelmien kanssa, ei ole mitään syytä kieltää jatkotyöskentelemistä, sanoo johtajalääkäri Anja Hallberg Diacorista.
Hallberg kertoo, että heiltä on vasta jäänyt eläkkeelle 80-vuotias lääkäri.
– Konkarilääkärit ovat hyvin sitoutuneita töihin. Potilaatkin olivat pahoillaan, kun hän lopetti.
Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia
