Psykoterapeutit eivät kirjaa potilaiden elämäkertaa ja salaisuuksia rekistereihin, tähdentää Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila, joka toimii myös psykoterapeuttina.
Muistiinpanoihin kirjoitetaan varsin suppeita tietoja, esimerkiksi potilaan vointia ja hoidon tavoitetta koskevia asioita. Tärkeimmät terapiakäyntien tiedot ovat terapeutin muistissa.
– Nämä oleellisimmat tiedot eivät pääsääntöisesti ole niitä, joita potilas häpeäisi.
Korkeilan mukaan lääkärit voivat hälventää ahdistusta Vastaamon tietomurrosta kuuntelemalla ja tukemalla potilaita. Heille tulee myös kertoa tästä kirjaamiskäytännöistä.
– Potilaiden on syytä kuulla, etteivät heidän syvimmät salaisuutensa ole karanneet minnekään. Potilasrekisteritietoja ei voi kuitenkaan poistaa.
Henkilötunnusten vuodot suurin uhka
Korkeilan mielestä Vastaamon tietomurto on raukkamainen teko. Hän yllättyi siitä, että tällaisen rikoksen kohteena oli juuri psykoterapiakeskus.
– Toivon, että rikolliset saavat rangaistuksen teoistaan.
Hän arvelee, että potilaat yllättyisivät siitä, miten vähän yksityiskohtia psykoterapian potilastiedot sisältävät. Kiristäjät pelaavat häpeäleimalla.
– Suurin uhka koko jupakassa on, että henkilötunnukset ja osoitteet ovat joidenkin tiedossa. Niillä voidaan huijata esimerkiksi lainaa, tai niitä voidaan käyttää laittomasti yrityksen perustamiseen. Kiristykseen ei pidä vastata maksamalla.
Psykoterapian stigma voi vähentyä
Tietomurto saattaa Korkeilan mielestä vaikuttaa paradoksaalisesti niin, että häpeä avun hakemisesta vähenee.
Hän on nähnyt esimerkiksi Twitterissä ihmisten kertomuksia psykoterapiassa käymisestä.
– Häpeäleima voi kadota, kun monet puhuvat terapiastaan avoimesti.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
