Verenkierron vasta-aineiden ja suoliston mikrobien välillä on yhteys, selvisi Husin Tulehduskeskuksen ja Harvardin yliopiston Broad Instituutin tutkimuksessa (Petersen AØ ym. J Allergy Clin Immunol 2021;148:876).
Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa APS-1- eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofiaoireistoa sairastavilla potilailla on verenkierrossaan oman kehon osiin kohdistuvia vasta-aineita.
Osa näistä autovasta-aineista kohdistuu immunologisiin välittäjäaineisiin eli sytokiineihin ja niillä on nyt osoitettu olevan merkitys myös suoliston bakteerikannan muodostumisessa.
Kliinikolle vastaavanlaiset vasta-aineet ovat tuttuja biologisina lääkkeinä, joita käytetään nykyisin monien eri sairauksien hoidossa.
Kolmen kuukauden interventio
Tutkijat selvittivät, miten vaikeaa ummetusta ja ripulia sairastavien APS-1-potilaiden suoliston koko mikrobifloora eroaa terveistä verrokeista.
– Tutkimuksen perusteella havaittiin yhteys potilaiden omien, tiettyjä sytokiineja kohtaan suunnattujen vasta-aineiden ja joidenkin bakteerikantojen sekä ruuansulatuskanavan oireiden välillä, ihotauteihin erikoistuva lääkäri Martta Jokinen Husista sanoo tiedotteen mukaan.
Tutkimukseen kuului kolmen kuukauden interventio Lactobacillus rhamnosus GG -probiootilla. Sen havaittiin lievittävän laajalti potilaiden ruuansulatuskanavan eri oireita närästyksestä ummetukseen. Se ei kuitenkaan sopinut kaikille.
Tulokset tuovat lisätietoa myös biologisia lääkkeitä käyttävien potilaiden mahdollisiin suolistovaivoihin.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
