Potilasvahinkoilmoitusten määrä voitaisiin ottaa mukaan hoidon laadun arviointiin, todetaan LL, MSc Jutta Järvelinin väitöstutkimuksessa.
Suomessa potilasvahinkoilmoituksia pidetään usein sattumanvaraisina tai perusteettomina ilmoitusten vähyyden takia, mutta Järvelinin väitöstutkimuksen tulokset eivät tue tätä oletusta. Tutkimus käsittelee potilasvahinkoilmoituksia ja niiden käyttöä hoidon laadun mittareina.
– Tulosten perusteella potilasvahinkoilmoituksia ei tehdä turhaan. Esimerkiksi korvausta hakeneiden terveydenhuollon kustannukset ovat selvästi suurempia verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät ole hakeneet korvauksia. Korvauksia saaneiden ja niitä ilman jääneiden välillä ei sen sijaan ole kustannuksissa eroa, THL:n tutkija Järvelin kertoo.
Suomessa tehdään vuosittain vajaa 8 000 ilmoitusta potilaan hoidossa tapahtuneesta vahingosta. Ilmoituksista johtaa korvaukseen 30 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa korvataan noin puolet ilmoitetuista vahingoista.
Suomessa tehdään potilasvahinkoilmoituksia vähän eli vain 0,3 prosentissa sairaaloiden hoitojaksoista. Järvelinin mukaan on perustellusti oletettavissa, että todellisuudessa hoidon haittatapahtumat ovat yleisempiä kuin ilmoitettujen potilasvahinkojen määrä.
– Ulkomaisten epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedämme, että haittatapahtumia tapahtuu useammin. Yleensä arvioidaan, että niitä ilmenee noin 10 prosentissa hoitojaksoista, Järvelin kertoo.
Polven tekonivelleikkauksia suuriin sairaaloihin
Järvelinin tutkimusaineistossa oli mukana lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa olleita potilaita ja sydämen ohitusleikkauksessa olleita potilaita.
Tulosten mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksista tehtyjen vahinkoilmoitusten ja -korvausten määrä oli yhteydessä viiden vuoden aikana leikkauksesta tehtyjen uusintaleikkausten ja vuoden aikana ilmaantuneiden leikatun nivelen syvien infektioiden määrään.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuosittain yli 300 polven tekonivelleikkausta tekevissä sairaaloissa oli muita vähemmän korvaukseen johtavia hoitovahinkoja.
– Näyttää siltä, että polven tekonivelleikkauksia kannattaisi keskittää suurempiin sairaaloihin, mikä voisi vähentää korvattavien potilasvahinkojen määrää. Lonkan tekonivelleikkauksissa eroa ei tullut niin selvästi esille, Järvelin sanoo.
Järvelinin mukaan potilasvahinkoilmoitukset voitaisiin ottaa mukaan arvioitaessa sairaalan hoidon laatua.
– Laatu on moniulotteinen asia, eikä sitä voi mitata yhdellä mittarilla. Tutkimuksen perusteella vahinkomittari voisi kuitenkin olla joiltakin osin käyttökelpoinen yhdessä muiden mittarien kanssa, Järvelin sanoo.
LL, MSc Jutta Järvelinin väitöskirja Studies on filed and compensated claims for patient injuries tarkistetaan Helsingin yliopistossa 9.11.2012.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Pixmac
