Paljon lisää klikkauksia. Näin kuvaa ensitunnelmia terveyskeskuslääkäri Eija Huttunen, joka on marraskuun alusta lähtien kirjannut potilaidensa tiedot valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon.
Itä-Savon sairaanhoitopiiri otti ensimmäisenä käyttöön valtakunnallisen potilastiedon arkiston. Sinne tallennetaan esimerkiksi potilaskertomustiedot, lääkitys sekä laboratoriotulokset. Potilaatkin pääsevät katsomaan omia tietojaan.
Eija Huttusen mukaan alkuvaiheessa lupien pyytäminen potilaalta on hidastanut työtä. Suurin ongelma tietojen kirjaamisessa on ollut palvelutapahtuman valinta.
– Osan palvelutapahtumista järjestelmä tunnistaa automaattisesti, mutta usein joutuu pähkäilemään, mikä olisi tiedoille oikea paikka.
Jos tiedot menevät väärän palvelutapahtuman alle, ne eivät näy muille käyttäjille oikein tai niitä voi olla myöhemmin vaikea löytää.
– Terveyskeskusvastaanotolla käsitellään monia asioita, eikä aina ole helppo määritellä minkä otsikon alle mikäkin kuuluu.
Potilaan tiedot pitäisi saada tallennettua viidessä päivässä. Se on Huttusen mukaan liian lyhyt aika.
– Meillä on sovittu kahden viikon viivästyksestä.
Tietojen tarkistamisen lisäksi pitää varmistaa etteivät potilaat näe vahingossa koetuloksia, jotka lääkärin pitäisi heille kertoa.
Huttunen pohtii, että arkiston hyöty näkyy vasta kun käyttäjiä on muuallakin kuin omassa sairaanhoitopiirissä.
– Potilaat saavat kuitenkin kieltää tietojen näkymisen. Niinpä on vaikea tietää, voiko potilastiedon arkiston tietoihin täysin luottaa.
Julkisessa terveydenhuollossa potilastiedon arkisto on otettava käyttöön syyskuuhun 2014 mennessä. Yksityisellä puolella aikaa on vuosi enemmän.
Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/13.
