Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa korkeat eristysluvut ovat vaihtuneet potilasta kunnioittavaksi hoidoksi. Tuloksekas ja eettisesti tärkeä kehittämistyö palkittiin Lääkäriliiton laatupalkinnolla. Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa on ponnisteltu pitkäjänteisesti pakon käytön vähentämiseksi sen jälkeen, kun lääkärit saivat eteensä sairaalan eristämisluvut vuonna 2005 Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Luvut olivat viraston toimialueen suurimmat. Viidessä vuodessa lähes 400 eristys- ja sitomistoimenpidettä 100 000 asukasta kohti on vähentynyt muutamaan kymmeneen vuosittain.
– Selvää oli, että muutos pitää saada aikaan. Aloitimme kartoittamalla, miten pakkokeinoja käytetään sairaalassamme. Kehitimme oman tilastointijärjestelmän, johon kirjattiin pakkotoimet kellonajan ja yksikön mukaan. Saimme selville, käytetäänkö pakkoa enemmän perjantaisin yövuorossa kuin esimerkiksi maanantaiaamuna, ylilääkäri Heli Peltola sanoo.
Tilastoinnin myötä selvisi, että osasyy korkeisiin lukuihin oli yhden yksikön virheellinen merkitsemistapa.
– Kehitystyötä kuitenkin jatkettiin, koska tavoite oli niin hyvä eli vähentää pakon käyttöä.
Pienillä asioilla parempaa arkea
Pakosta on pyritty eroon panostamalla asenteisiin ja ennakointiin sekä etsitty pehmeämpiä tapoja toimia. Keskustelujen ja koulutuksen lisäksi sairaalan johto on kehittänyt henkilökunnan tueksi ohjeita, joita päivitetään jatkuvasti.
Kaikki ammattiryhmät ovat opetelleet fyysisen rajoittamisen keinoja muun muassa irrottautumiskoulutuksessa.
– Minäkin harjoittelin esimiehelläni sidontatilannetta. Ensisijaisesti pyrimme kuitenkin välttämään pakkoon johtavia tilanteita ja kohtelemaan potilaita mahdollisimman kunnioittavasti.
Näkökulmien avaajina ovat toimineet eristyksen kohteiksi joutuneet mielenterveyskuntoutujat. Psykoedukatiivinen perhetyö on tuonut eväitä siihen, miten kunkin potilaan kanssa kannattaa kommunikoida, jotta pakkoon johtavilta tilanteilta vältyttäisiin.
Peltola muistuttaa, että psykiatrinen sairaala on valtaa käyttävä instituutio ja pakon käyttö on vain jäävuoren huippu. Potilaiden inhimillinen kohtelu ja kuunteleminen on haluttu pitää kehittämistyön keskiössä. Tärkeiksi ovat muodostuneet potilaille arvokkaat asiat arjessa.
– Saimme esimerkiksi toistuvasti palautetta potilailta ja omaisilta, että yhteisiin tiloihin tarvittaisiin kahviautomaatti, joten hankimme sellaisen. Varhain herääville potilaille olemme järjestäneet aamukahvit normaalia aikaisemmin viikonloppuisin. Näillä on ollut tärkeä merkitys potilaiden viihtyvyydelle, vaikka ne tuntuvat triviaaleilta eivätkä suurta lääketiedettä olekaan.
Hoito ilman pakkoa utopiaa
Peltola pitää pakon käytön vähentämistä ihmisoikeuskysymyksenä ja kiittelee yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta henkilökuntaa. Samalla myös työturvallisuus on kohentunut.
– Laatupalkinnon hakemisella olemme halunneet kunnioittaa henkilökunnan tekemää pitkäjänteistä ja tärkeää työtä ja osoittaa, että arvostamme sitä suuresti.
Henkilökunnan yhteisenä mottona on ollut ”eristyksiä nolla” realismilla höystettynä.
– Emme ohjeista henkilökuntaa, ettei pakkoa saisi käyttää, mutta pyrimme käyttämään sitä niin vähän kuin mahdollista. Hoidamme potilaan tarpeen mukaisesti ja jos mikään muu ei auta, käytämme pakkoa.
Asenteiden ja toimintatapojen muutokset ovat iso prosessi – niin myös Kymenlaaksossa.
Peltola myöntää, että muutokset ovat aiheuttaneet myös vastarintaa.
– Tärkeää on, että valtaosa henkilökunnasta on ymmärtänyt tavoitteet ja pyrkinyt niihin. Tämä on jatkuva matka ja meillä on vieläkin selkeästi kohennettavaa.
Heidi Mäenpää
tiedottaja
Kuva: Marja Seppälä
Tämänvuotisen Lääkäriliiton laatupalkinnon saivat OYS:n silmätautien klinikka diabeettisen retinopatian seulonnan tehostamisesta liikkuvan silmätutkimusyksikön avulla sekä Kymenlaakson psykiatrinen sairaala työtapojen kehittämisestä pakon käytön vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Laatupalkinnot jaettiin 14. kerran.
Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/12.
