Kosteusvaurioisista rakennuksista puhutaan niin paljon, että monella potilaalla on jo vastaanotolle tullessaan varma selitys pitkittyneille hengitystieoireille, silmien ja ihon ärsytysoireille, lämpöilylle, väsymykselle ja päänsärylle.
– Tieteellisesti rakennuksissa, joissa on merkittäviä kosteusvaurioita, on todettu esiintyvän normaalia enemmän ohimeneviä hengitystieoireita. Potilaan oirekuvan perusteella ei voi silti tietää, johtuvatko oireet rakennuksen vaurioista, sanoo tiimipäällikkö, erikoislääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta.
– Kosteusvaurioihin liittyy lähes poikkeuksetta muita sisäilmaongelmia, kuten ilmanvaihdon puutteellisuus ja pölyisyys. Ne voivat myös aiheuttaa oireita, Karvala muistuttaa.
Ihmisen oireilu ei myöskään ole todiste rakennuksen sairaudesta.
– Kosteusvauriotutkimukset pitää aloittaa rakennuksesta, ei potilaasta. Yhteyttä kosteusvaurioon voi epäillä, mutta rakennuksen merkittävä vaurio täytyy ensin osoittaa, huomauttaa erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen TYKS:n allergiayksiköstä.
Jos potilaalla on kuitenkin oireita, ne pitää myös selvittää ja hoitaa.
Vyyhteä purkamaan
Oireiden selvittely kuuluu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon.
– Vastaanotolla voi kysyä potilaalta, miksi hän itse alkoi epäillä juuri kosteus- tai homealtistusta, sanoo erikoislääkäri Paula Kauppi HYKS:n Allergiasairaalasta.
Pitkittynyt oireilu huolestuttaa potilasta, mutta kimmoke ajan varaamiseen voi olla oireileva työkaveri, työpaikalla tai asuintalossa tehty kosteuskartoitus tai jokin muu elämäntilanteeseen liittyvä asia.
Kun oireet on kysytty tarkemmin, siirrytään tutkimuksiin. Paula Kaupin tarkistuslistalla ovat verenkuva ja tulehdusarvot, silmäoireet, nuhaisuus, nenän ja poskionteloiden tilanne sekä alahengitystieoireet, yskä tai limaisuus.
– Tutkimus on yhtä paljon etsimistä kuin poissulkemista, Kauppi sanoo.
– Potilaalla voi olla tavallinen tulehdustautikin. Astmaa ja astmaoireita on hoidettava samalla kun mahdollisia ympäristöselvityksiä jatketaan, hän muistuttaa.
Milloin lähete?
Kirsi Karvala muistuttaa, että ajoittain on hyvä tunnistaa lääketieteen rajat.
– On tärkeää todeta, että laboratoriokokeita tai muita tutkimusmenetelmiä, joilla oireet saa kiistatta linkitettyä kosteus- tai homevaurioon, ei ole olemassa. Lähete erikoissairaanhoitoon ei tilannetta muuksi muuta, hän sanoo.
– Vaikka sairautta ei löydy, oireita voi silti olla. Lääkärin osana on lievittää tarpeetonta pelkoa ja pohtia keinoja oireiden lievittämiseen, Karvala painottaa.
Ihminen tahtoisi löytää oireilleen syyn, ja sellaiseksi voi kelvata julkisuudessa ja ystäväpiirissä paljon esillä oleva hometalo. Paula Kauppi kuitenkin korostaa, että vaikka lääkärien ja hoitajien tehtävä on hoitaa sairauksia, potilas tarvitsee myös kannustusta.
– Allergiaohjelman pääteesi on ”Tue terveyttä”. Se kuulostaa ensilukemalta nurinkuriselta, mutta siinä on syvä viisaus. Oireiden ja sairauksien ohella on muistutettava positiivisista selviytymiskeinoista, jotka auttavat näkemään elämää oireiden tai sairauden ulkopuolella, sanoo Kauppi.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 8/14.
