Potilaan Lääkärilehden sarjassa potilas kertoo, miltä toimenpide omasta mielestä tuntui. Lue Carita Rönkön kokemuksia hemodialyysihoidosta.
"Sairastuin jo lapsena tyypin 1 diabetekseen ja munuaisteni toiminta heikkeni vähitellen sairauden seurauksena. Menin ensimmäiseen dialyysihoitoon vuonna 1999, eli 29-vuotiaana. Olin valinnut hoitomuodoksi lääkärini kanssa veriteitse tehtävän hemodialyysihoidon.
Ensimmäinen dialyysikertani oli todella jännittävä, mutta yritin olla avoimin mielin. Hoito tehtiin Helsingin kirurgisen sairaalan dialyysikoulutusosastolla. Päämääränä oli, että oppisin tekemään hoidon itsenäisesti kotona.
Tunnelma osastolla oli välitön ja lempeä. Tunsin, että olin hyvissä ja ammattitaitoisissa käsissä. Hoito itsessään ei sattunut. Se ei oikeastaan tuntunut juuri miltään. Neulalla pistäminen sen sijaan jännitti.
Vielä 2000-luvun alussa hemodialyysikoneen sai kotiin vain, jos potilaalla oli omaishoitaja auttamassa. Minun omaishoitajakseni ryhtyi mieheni Heikki. Me molemmat saimme koulutuksen kotihemodialyysiyksikössä ja sosiaalihoitaja kävi tarkistamassa, että olin oikeutettu omaishoidontukeen. Nykyään omaishoitajavaatimusta ei ole, mutta puolisoni auttaa minua edelleen koneen valmistelussa ja on tukena hoidon aikana.
Sain vuonna 2002 munuaisensiirron ja siirrännäinen toimi vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen hemodialyysihoidot oli aloitettava uudestaan. Tällä hetkellä teen hoitoja kotona pääasiassa joka toinen yö, aina kahdeksan tuntia kerrallaan. Voin myös olla kaksi yötä ilman hoitoa, joten viikonloppureissut ilman hoitoja ovat mahdollisia.
Tunnen olevani etuoikeutettu, koska saan hoitaa itseäni näin hyvin. Suhtautumiseni hoitoihin ei ole muuttunut koko sinä aikana, kun ne ovat olleet osa elämääni. Olen munuaisensiirtolistalla ja toki toivon, että uusi siirtomunuainen jonakin päivänä löytyisi. En ajattele sitä kuitenkaan päivittäin. Voin hyvin näinkin."
Munuaisten vajaatoiminnan hoito
➤ Munuaisten vajaatoiminta on etenevä sairaus. Potilas tarvitsee dialyysihoitoa, jos munuaisten toiminta heikkenee niin paljon, että kehon nestetasapaino ja puhdistustoiminta ovat vaarassa.
➤ Dialyysihoidolla korvataan siis munuaisten toimintaa. Sille ei ole muita vaihtoehtoja kuin munuaisen siirto.
➤ Dialyysi puhdistaa elimistöä kuona-aineista ja korjaa kehon suola- ja nestetasapainoa. Hoito korjaa myös muun muassa kehon kalsium- ja fosforitasapainoa ja happo-emäs-tasapainoa.
➤ Dialyysi voidaan tehdä sairaalassa tai kotona. Kotona toteutettava hoito on mahdollista räätälöidä hyvinkin yksilöllisesti.
➤ Hemodialyysillä tarkoitetaan veriteitse tapahtuvaa veren puhdistamista kuona-aineista ja ylimääräisestä nesteestä dialyysikoneen avulla.
➤ Vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysi (PD) on keinomunuaishoito, jossa käytetään hyväksi potilaan omaa vatsakalvoa. PD-hoitoa voidaan tehdä joko koneen avustamana tai ilman konetta.
➤ Lääkärit ja hoitajat munuaistauteja hoitavassa yksikössä auttavat potilasta sopivan dialyysimenetelmän valitsemisessa.
➤ Munuaisten vajaatoimintaan ei kuole, jos sitä hoidetaan asianmukaisesti. Vakavan munuaistaudin kanssa selviytymiseen vaikuttavat potilaan ikä, taudin luonne ja muut sairaudet.
Lue sarjan aikaisempia juttuja:
Potilas kertoo: Miltä tuntuu sädehoito?
Potilas kertoo: Miltä tuntuu kun silmään pistetään kortisonia?
Potilas kertoo: Miltä tuntuu lääkekylpyhoito?
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Virpi Rauta
nefrologian erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia
