Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksessa on läpivalaistu sydämen vajaatoimintapotilaiden organisaatiorajat ylittäviä hoitoketjuja Tampereella vuosina 2011–2014. Tutkimushankkeen alustavien tulosten mukaan parempi koordinaatio ja asiakaslähtöisyys toisivat merkittäviä säästöjä terveydenhuollon hoitoketjussa. Sirpaleinen järjestelmä nimittäin aiheuttaa turhia kustannuksia ja jättää toisinaan potilaan ilman riittävää ohjeistusta.
Tarkastelussa on ollut neljän vuoden ajalta melkein 40 000 hoitotapahtumaa. Hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta ovat yli 150 miljoonaa euroa. Hoitoketju on kuvattu Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan välillä.
Sydänsairaalan toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt.
– Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko hoitoketju ja sen aikana syntyvät kustannukset tunnetaan nykyistä paremmin.
Niemelän mukaan selvitys paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Hän myös huomauttaa, ettei sirpaleisuus tarkoita sitä, että yksittäiset tekijät tekisivät huonoa työtä.
– Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo.
Sirpaleisuudesta kärsii lopulta potilas. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla ongelma korostuu, koska he joutuvat käymään monilla eri asiantuntijoilla.
– Kun sydämen vajaatoimintapotilasta ahdistaa joko psyykkisistä tai fyysisistä syistä, hän ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä tai keneen ottaa yhteyttä, koska häntä ei ole ohjeistettu hoitoketjusta riittävän hyvin. Tämä taas johtaa päällekkäisyyksiin, Niemelä sanoo.
Alustavien tutkimustulosten perusteella yksi merkittävä kustannusten aiheuttaja on uusiutuva, suunnittelematon hoidontarve. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla melkein neljännes potilaista hakeutuu uudelleen hoidon piiriin kuukauden sisällä aiemmasta hoidosta. Toinen merkittävä tulos on, että erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan.
– Yleinen uskomus on, että erikoissairaanhoito aiheuttaa suurimmat terveydenhuollon kustannukset hoitoketjussa. Tutkimuksemme kumoaa tämän oletuksen virheellisenä. Esimerkiksi Sydänsairaalan osuus sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kokonaiskustannuksista on vain 16 prosenttia. Vaikka meillä säästettäisiin puolet kustannuksista, sillä olisi varsin vähän vaikutusta hoidon kokonaiskustannuksiin, Niemelä sanoo.
Ratkaisu olisi Niemelän mukaan eri toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen ja jopa siihen pakottaminen. Samalla terveyspalvelujen tuottajille tulisi rakentaa taloudelliset kannusteet mahdollisimman tulokselliseen hoitoon. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi eri potilasryhmien tunnistaminen nykyistä paremmin.
Lue myös:
Tiedon tulkinta kuuluu potilaalle
Väestön kokemus terveyspalveluista ei ole parantunut
Lähde:
Sitra
Kuva:
Johanna Nykopp
