Potilaan oikeus valita on todellinen

Jos potilas tahtoo lähetteen muualle kuin lääkärin parhaiten ­tuntemaan erikoissairaanhoidon yksikköön, lääkärin tehtävä on tarkistaa, onko yksikössä mahdollisuus selvittää ja hoitaa ­potilaan ongelmia.

Potilaalla on ensi vuonna oikeus valita hoitopaikkansa julki­sessa erikoissairaanhoidossa. Valinnanvapauden säännöt ja ­ehdot ovat askarruttaneet monia. Mitä käytännössä tarkoittaa, että potilas valitsee hoitopaikan yhteistyössä lähetteen antavan lääkärin kanssa? Entä jos yhteisymmärrykseen ei päästäkään?

– Suurin osa potilaista haluaa varmasti edelleen, että lääkäri suosittelee heille oikeaa tutkimus- ja hoitopaikkaa. Siksi lähetteitä kirjoitetaan tästedeskin eniten lääkärille ennestään tutuimpiin yksiköihin, arvioi lääkintöneuvos Jukka Mattila STM:stä.

Mattila muistuttaa, että terveydenhuoltolaissa korostetaan vahvasti potilaan roolia valitsijana.

– Käytännössä he kuitenkin arvostavat oman lääkärinsä suosituksia siitä, missä heidät olisi paras hoitaa.

Ei taivuttelua tai määräämistä

Lääkärin pitää osata ohjata potilasta hoitopaikan valinnassa. Mattilan mukaan ohjaus ei tarkoita sitä, että lääkärin pitäisi tuntea maan jokainen erikoissairaanhoidon yksikkö ja sen jonotilanne, vaan että hänen pitää osata suositella ­jotakin paikkaa.

Mattila kertoo, että kokemukset jononpurusta ostopalveluilla osoittivat, etteivät potilaat halua pois lähimpien ja luontevimpien palvelujen piiristä. He mieluummin odottavat kuin matkustavat kauemmaksi.

Entä jos potilas kuitenkin tahtoo lähetteen muualle kuin lääkärin parhaiten tuntemaan yksikköön?

– Silloin lääkärin tehtävänä ei ole taivutella eikä kieltää eikä mää­rätä potilasta, vaan tarkistaa, onko tässä yksikössä mahdollisuus selvittää ja hoitaa potilaan ongelmia. Valinnan ­tekee potilas, mutta lääkäri arvioi, onko yksikössä mahdollisuus edetä potilaan ongelman ratkaisemisessa.

Tarkistaminen on helpointa, kun potilas tarvitsee tietyn toimenpiteen.

– Jos kyse on sen sijaan oireesta tai erikoissairaanhoidon tarpeen selvittämisestä, lääkärin tulee kohtuudella arvioida, onko yksikössä kyseisen erikoisalan osaamista. Jos lääkärin mielestä kyse on gastroenterologisesta ongelmasta, tulee selvittää, että yksikössä on gastroenterologian osaamista. Jos sairaalassa on ­sisätautien erikoisala, siellä tavallisesti on myös gastroenterologian osaamista.

Yksikön hoitomahdollisuudet pitää kuitenkin selvittää tarkemmin vaikkapa puhelimitse, jos potilas haluaa pieneen yksikköön, kuten alue- tai paikallissairaalaan.

Mattila muistuttaa, että jokaisessa keskussairaalassa on edustettuna pääerikoisalojen tärkein osaaminen. Osaamisesta varmistuminen ei siten yleensä ole ongelma.

Vastaanotto ei ole kioski

Entä jos potilas ja lääkäri eivät pääse hoitopaikasta yksimielisyyteen?

Jos potilas haluaa lähetteen yksikköön, jossa ei ole tarvittavaa osaamista, hoitopaikasta päättää lääkäri.

– Silloin lääkäri kertoo potilaalle, ­ettei asiaa pystytä siellä selvittämään enkä siksi voi lähettää sinua sinne. Lääkärillä on yhä velvollisuus huolehtia, että ratkaisu on potilaan tarpeen mukainen. Vastaanotto ei ole kioski, josta saa valita mitä tahansa. Jos potilaalla on kakkosvaihtoehto, jossa hoitoa on saatavilla, hänet on lähetettävä sinne.

Mattila muistuttaa, että jos potilaan ongelma edellyttää aivan perustason yleisosaamista, potilaalla ei periaatteessa ole oikeutta vaihtaa hoitotasoa yliopistosairaalaan.

– Kysymys on tosin hiukan teoreettinen, koska yliopistosairaaloissa ­annetaan myös keskussairaalatasoista erikoissairaanhoitoa.

Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on oikeus valita myös häntä erikoissairaanhoidossa hoitava lääkäri, jos vastaanottavalla yksiköllä on mahdollisuus järjestää asia. Siihen ei ­lähettävän lääkärin tarvitse puuttua.

– Lähettävä lääkäri tekee lähetteen vain siihen klinikkaan tai sairaalaan, johon potilas haluaa.

Hoitotakuu on Mattilan mukaan voimassa normaalisti siinäkin tapauksessa, että potilas haluaa jäädä odot­tamaan pääsyä toivomaansa yksikköön tai – yksikön mahdollisuuksien mukaan – toivomalleen lääkärille. Erikoissairaanhoidon yksiköllä ei ole ­oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan potilasta tai lähetteitä jonoihinsa ­vedoten.

– Resurssit on vain hoidettava ­kuntoon.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 37/2013

Lisää aiheesta:
Ruotsissa lääkäriin pääsee viikon sisällä

Terveydenhuollon kuntavankilassa
Kulkuyhteys vaikuttaa terveysaseman vaihtoon