Jokaisella potilaalla on oikeus siihen, että häneen ei kosketa ilman desinfioituja käsiä. Käsihygienian tulee toteutua potilaan tutkimuksessa ja hoidossa niin terveydenhuollossa kuin koti- ja vanhuspalvelussa, samoin kuin sosiaalihuollon yksiköissäkin. Hyvällä käsihygienialla ennaltaehkäistään hoitoon liittyviä infektioita.
Käsihygienia toteutuu vain osittain
Potilastyötä tekevän henkilöstön tiedot käsihygieniasta ovat erinomaiset. Käytäntö ja teoria eivät kuitenkaan aina kohtaa.
Käsihygienian toteutumista on tutkittu niin maailmalla kuin Suomessakin. Tulokset ovat samansuuntaisia. Viimeisin havainnointitutkimus on Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Siinä tarkkailtiin käsidesinfektion toteutumista ennen potilaan koskettelua, ennen aseptisia toimenpiteitä, potilaan ja ympäristön koskettelun jälkeen sekä potilaan eritteiden käsittelyn jälkeen.
Havaintoja kertyi yhteensä noin 4 200. Käsihygienia toteutui niissä suositusten mukaisesti 44 prosentissa, osittain oikein se tehtiin 29 prosentissa havaintoja. Käsihygienia ei toteutunut suositusten mukaan lainkaan 27 prosentissa tapauksia. Parantamisen varaa siis on. Seurantatutkimuksessa terveydenhuollon opiskelijoiden käsihygienian toteutuminen parantui useammin kuin valmiiden sairaanhoitajien ja lääkäreiden.
Suositus on, että ennen jokaista potilaskontaktia käsihuuhdetta otetaan 3 millilitraa ja hierotaan käsiä yhteen niin kauan kunnes aine haihtuu pois. Kirurgisessa käsidesinfektiossa käsiin otetaan 7–9 kertaa käsihuuhdetta. Siinä desinfioinnin tulee kestää 2–3 minuuttia ja huuhteen annetaan haihtua ennen leikkauskäsineiden pukemista.
Käsihuuhteen kulutuksessa eroja
Yliopistosairaalat seuraavat aktiivisesti käsihuuhteen käyttöä. Näiden huippusairaaloidenkaan käsihuuhteen käyttö ei ole vielä tavoitetasolla. Päivittäisiä käsien desinfektioita pitäisi olla nykyisen noin 20 kerran sijasta 35–50 kertaa. On tärkeää, että käsihuuhteen kulutusta seurataan kaikissa terveydenhuoltoalan toimintayksiköissä sekä kaikissa hoito- ja hoivapalveluita tarjoavissa sosiaalitoimen toimintayksiköissä. Näin varmistetaan huuhteen riittävä käyttö.
Potilaalla on hyvä mahdollisuus seurata henkilökunnan käsihygienian toteutumista ja tarvittaessa huomauttaa siitä. Valvontavastuu ei kuitenkaan saa olla heillä.
Käsihygienia ehkäisee hoitoon liittyviä infektioita
Käsihygienian avulla ennaltaehkäistään tartunnat potilaaseen, mutta myös henkilökuntaan. Huuhteiden käytöllä voidaan ehkäistä noin puolet sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuvista MRSA-tartunnoista ja noin 30–40 prosenttia sairaalahoitoon liittyvistä infektioista. Hyvällä käsihygienialla on näin ollen huomattava vaikutus potilasturvallisuuden toteutumiseen.
Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, ylimääräistä tautitaakkaa, pidentyneitä sairaalahoitoaikoja, ylimääräisiä kustannuksia, invaliditeettia ja jopa kuolemia. Potilas ja yhteiskunta maksavat kalliisti käsien desinfektioajasta säästetyt minuutit.
Suojakäsineiden käyttö ei korvaa käsihuuhteen käyttöä
Normaalisti käsihygienia toteutetaan käyttämällä käsihuuhdetta. Alkoholipitoisten käsihuuhteiden on todettu olevan tehokkaampia kuin vesi-saippuapesu käsien mikrobiston torjunnassa.
Suojakäsineitä käytetään yleisesti väärin. Niitä tarvitaan vain, jos käsitellään verta, eritteitä, potilaan limakalvoja tai tuoreita haavoja. Suojakäsineitä käytettäessä kädet tulee desinfioida ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen.
Jos käsissä on näkyvää likaa tai eritettä, kädet myös pestään huolellisesti vedellä ja saippualla.
Korut ja rakennekynnet eivät kuulu hoitotyötä tekevän käteen.
Käsihuuhde tarpeen myös kotihoidossa
Hoitoajat ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät entistä nopeammin kotihoitoon, hoiva- ja asumispalveluihin tai sosiaalihoidon yksiköihin. Kotona annetaan aiempaa enemmän vaativaa hoitoa, kuten kotidialyysia ja suonensisäisiä lääkehoitoja. Hoitaja käy usean asiakkaan luona päivittäin. Tällaisissa tilanteissa hyvän käsihygienian merkitys korostuu.
Potilaalle itselleen kotioloissa riittää normaalisti huolellinen käsien pesu vedellä ja saippualla, käsihuuhdetta ei tarvita.
Auvo Mäkinen
viestintäsuunnittelija
Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma
THL
Kuva: Panthermedia
