• Oikeus saada hyvää hoitoa ja kohtelua.
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Tämän lisäksi potilasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan ihmisarvoa ei saa loukata.
• Oikeus saada tasa-arvoista hoitoa
Ainoastaan lääketieteelliset syyt saavat vaikuttaa hoitopäätöksiin. Ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Potilaan tulee myös saada tietyt palvelut ja hoidot riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Potilaan äidinkieli, kulttuuri ja hänen yksilölliset tarpeensa täytyy ottaa huomioon hänen hoidossaan ja kohtelussaan.
• Oikeus päästä hoitoon
Potilaan täytyy saada terveyskeskukseen puhelinyhteys välittömästi ja hänen hoidon tarpeensa on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Kiireelliseen hoitoon on päästävä nopeasti.
Hoidon tarve voidaan usein arvioida jo puhelimessa. Arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. Terveyskeskuksesta on saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä vaatii.
Sairaalahoidossa terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. Arvio voidaan tehdä lähetteen perusteella.
Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeelliseksi, hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Poikkeuksena on lasten ja nuorten mielenterveyttä koskeva tarpeelliseksi todettu hoito, johon on päästävä kolmessa kuukaudessa.
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos aika muuttuu, potilaalle pitää kertoa välittömästi muutoksen syy ja uusi ajankohta.
Jos sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määrätyssä ajassa, sen on järjestettävä hoito muualla, esimerkiksi toisessa sairaalassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Tästä ei saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.
• Potilaalla on oikeus saada itseään koskevia tietoja
Potilaalle pitää antaa oma-aloitteisesti selvitys hänen terveydentilastaan. Hänelle on kerrottava, mitä eri hoitovaihtoehtoja hänellä on ja miten hoidot vaikuttavat elämään.
Tietoja ei anneta, jos potilas niin pyytää. Lääkäri voi päättää tietojen salaamisesta vain siinä tilanteessa, että niiden antamisesta aiheutuisi potilaalle vaaraa. Pelkkä epäily ei kuitenkaan riitä, salaaminen pitää perustella hyvin.
Tiedot on annettava niin, että potilas ymmärtää riittävän hyvin niiden sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä tai potilas ei voi aisti- tai puhevian vuoksi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkkaamisesta.
Potilaalla on oikeus tarkistaa tiedot, jotka hänestä on kirjattu potilasasiakirjoihin. Jos tiedot ovat potilaan mielestä virheellisiä, hän voi pyytää korjaamaan ne.
• Potilaalla on itsemääräämisoikeus
Potilaalle ei saa antaa sellaista hoitoa tai tehdä sellaisia toimenpiteitä, joista hän kieltäytyy. Jos potilas kieltäytyy jostain hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, johon hän suostuu. Lääkärin on myös selitettävä potilaalle, mitä kieltäytyminen merkitsee.
Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri, lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei siis ole automaattista oikeutta saada, mitä tahansa haluamaansa hoitoa.
Potilaan oikeuksien päivää on Euroopassa vietetty vuodesta 2007 lähtien. Tähän liittyen HUS järjestää avoimen yleisötilaisuuden jossa terveydenhuollon asiantuntijat, viranomaiset ja potilasjärjestöjen edustajat kertovat ajankohtaisista potilaan oikeuksiin liittyvistä asioista.
Lähteet: Valvira ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos
Teksti:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
