EU:n köyhimpien maiden terveydenhuolto kärsii, kun lääkärit ja hoitajat lähtevät rikkaampiin EU-maihin töihin. Asiasta kirjoittaa Politico-lehti laajassa artikkelissaan.
Ulkomaille haluavat myös esimerkiksi monet Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Portugalissa ja Kreikassa opintonsa suorittaneet.
Romania on menettänyt puolet lääkäreistään vuosina 2009–2015.
Liikkuvuuden taustalla on raha. Terveydenhuollon menot vaihtelevat EU-maissa huomattavasti. Politicon mukaan Romania käyttää terveydenhuoltoon vuodessa 816 euroa henkeä kohti, kun esimerkiksi Luxemburg ja Saksa käyttävät yli 4 000 euroa. Samassa OECD-vertailussa vuodelta 2016 Suomen lukema oli 2988 euroa.
Lehden haastattelema lääkäri Ingmar Lindström on valmistunut lääkäriksi Virosta 2001. Hänen palkkansa nelinkertaistui, kun hän tuli Suomeen töihin.
EU on Politicon mukaan laatinut toimintamalleja liittyen rekrytointeihin joistakin EU:n ulkopuolisista maista. Tarkoitus on suojella niitä ammattilaiskadolta. EU:n sisällä tällaisia käytäntöjä ei ole. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n peruspilareita.
Myös Britannian julkisesta terveydenhuollosta vastaavalla NHS:lla on lista kehittyvistä maista, joista sen mukaan ei pitäisi aktiivisesti rekrytoida terveydenhuollon ammattilaisia.
Yleislääkäriin kohdistuu enemmän odotuksia Suomessa
Ingmar Lindströmin perhe ei muuttanut Suomeen. Kun lapset aloittivat koulun Virossa, hän päätti palata Viroon.
Suomessa hänellä oli 15 potilasta päivässä, Virossa jopa 30. Tyytymättömiä potilaita on Virossa silti vähemmän, on hänen kokemuksensa Politicon mukaan.
Ingmar Lindströmin mukaan yleislääkärin työ Suomessa on erilaista kuin Virossa. Koska erikoislääkärille pääsee julkisella yleensä vain yleislääkärin lähetteellä, yleislääkäriin kohdistuu enemmän odotuksia.
kirjoittaja:
Minna Pihlava
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa