Synnytysten, päivystyksen ja sote-rakennusinvestointien poikkeuslupia ei käsitellä tällä hetkellä, koska hallitus toimii toimitusministeristönä. Oikeuskanslerin kannan mukaan toimitusministeristön perhe- ja peruspalveluministeri ei voi tehdä päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusluvista, koska niihin sisältyy merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa.
Sairaala tarvitsee synnytystoimintaan poikkeusluvan, jos synnytyksiä on vuodessa alle tuhat. Lupahakemusten käsittelyä jatketaan vasta, kun uusi hallitus on nimitetty.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on voinut myöntää luvan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen perusterveydenhuollossa, jos etäisyydet sitä edellyttävät. Muuten lähtökohta on, että päivystykset ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeja koskevat rajoitukset perustuvat niin sanottuun rajoituslakiin. Lain mukaan STM voi myöntää poikkeusluvan yli viiden miljoonan euron rakennusinvestointiin, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Hallitus rajoitti rakentamista väliaikaisesti, kun se pyrki estämään sote-palvelujen lukitsemista paikalleen isojen investointien avulla.
Selvityshenkilö ehdottaa lääkekehityskeskusta Turkuun
Myös kansallisen lääkekehityskeskuksen linjaukset jäävät seuraavan hallituksen tehtäviksi. Selvityshenkilö Jyrki Liljeroos luovutti raportin asiasta maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa hän esittää keskukselle osakeyhtiömuotoa. Sijainniksi hän ehdottaa Turkua.
Uuden lääkekehityskeskuksen on määrä parantaa tutkimushavainnon kehityskaarta lääkeaihioksi. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää usein hyödyntämättä.
Lääkekehityskeskuksen perustamista koskevat selvitykset ovat osa terveysalan kasvustrategian tiekartan toimeenpanoa.
Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 29.3.2019.
