Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden ilmaantuvuudesta on esitetty monenlaisia arvioita. Aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet pääasiassa sairaalassa hoidettuihin potilaisiin ja niistä on puuttunut vertailuryhmä. Lancetissa julkaistu hollantilainen väestötutkimus antaa ilmaantuvuudesta aikaisempaa tarkemman ja luotettavamman arvion.
Lifelines-kohortti on jatkuva väestötutkimus, jossa noin 10 %:a Pohjois-Hollannin väestöstä seurataan toistuvin kyselyin. Tiedot COVID-19-infektion pitkäaikaisoireiden ilmaantuvuudesta perustuvat 24 oirekyselyyn maaliskuun 2020 ja elokuun 2021 välillä. Tutkimuksessa infektioon sairastuneiden oireita verrattiin sekä oireisiin ennen infektiota että terveiden verrokkien oireisiin. Sairastuneita oli tutkimuksessa 4 231 (5,5 % väestöstä), ja heille valittiin 8 462 kaltaistettua verrokkia.
Vähintään kohtalaisen vaikeita oireita oli 21,4 %:lla sairastuneista ja 8,7 %:lla verrokeista. COVID-19-infektio lisäsi oireita näin ollen 12,7 %:lla sairastuneista eli noin joka kahdeksas sai kohtalaisia pitkittyneitä oireita.
Tutkimus myös tarkentaa tietoa pitkittyneen COVID-taudin pääoireista, joita olivat rintatuntemukset, kipu hengittäessä, lihaskivut, haju- ja makuaistin muutos, pistely raajoissa, palantunne kurkussa ja uupumus. Oirekuva eroaa jonkin verran WHO:n Delphi-menetelmällä muodostetusta määritelmästä. Määritelmää on tarpeen tarkentaa.
Tutkimus on ajalta, jolloin rokotukset olivat vasta alkamassa. Rokotusten tiedetään vähentävän myös pitkittyneitä oireita, joten ilmaantuvuus todennäköisesti taittuu. Koska sairastuneita on yhä suurempi osa väestöstä, pitkäaikaisoireet aiheuttavat kuitenkin merkittävän taakan etenkin perusterveydenhuollolle.
Ballering V, van Zonk S, olde Hartman T ym. Persistence of somatic symptoms after Covid-19 in the Netherlands: an observational cohort study. Lancet 2022;400:452–61.
Helena Liira
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
