Lakimuutos toi kesäkuussa uusia sääntöjä työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän työkyky, kun sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Uudistus tähtää siihen, että pitkittyvät työkyvyttömyydet havaittaisiin aikaisemmin ja toipuminen ja töihin paluu sairauslomalta helpottuisivat.
Ensimmäiset kokemukset uudistuksesta ovat pääsääntöisesti hyviä. Osalle työnantajista muutos on teettänyt työtä. Toisaalta lain tullessa pelättiin, ettei työntekijäpuoli lähde yhteistyöhön mukaan. Teemajohtaja Riitta Sauni Työterveyslaitoksesta toteaa, että pelko oli enimmäkseen turha.
– Isoja ongelmia ei ole tullut. Vaikeitakin asioita on pystytty ratkaisemaan hyvässä yhteishengessä, Sauni summaa.
Laki on tiivistänyt myös työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Työterveyshuollon erikoislääkäri Anu Pekki Tampereen työterveys ry:stä katsoo, että yhteistyö sujuukin koko ajan paremmin.
– Olemme esimerkiksi tehneet psykiatrian ja reumatautien kanssa yhteistyötä ja sopineet, että toipumisvaiheessa sairausloman tarve arvioidaan pääsääntöisesti työterveyshuollossa. Tämä helpottaa työhön paluun suunnittelua, koska tunnemme työpaikat ja niiden mahdollisuudet joustaa. Luulen, ettei tämä ole vielä kovin yleistä.
”Järkevä tapa toimia”
Anu Pekki kokee, että lakiuudistus ei kuitenkaan tuonut mukanaan suurta muutosta.
– Laki jämäköittää ja antaa tukea mielestäni erittäin järkevälle tavalle toimia. Varhaisen puuttumisen malleja on viime vuosina käytetty monissa yrityksissä, mutta varmaan on toisenlaisiakin. Nyt niissäkin on huolehdittava asioista.
Monessa työterveysyksikössä aiempi käytäntö oli jo lähellä lain vaatimuksia. Vielä julkaisemattoman Työterveyshuolto Suomessa 2010 -kyselyn mukaan yli puolessa työterveysyksiköistä varhaisen tuen toimintamalli oli osa vakiintunutta yhteistyötä asiakkaina olevien työnantajien kanssa keväällä 2011.
36 prosentilla yksiköistä mallin käyttö oli alkuvaiheessa ja 8 prosentilla suunnitteilla. Useimmin malli oli vakiintunut kunnallisissa työterveyshuollon liikelaitoksissa ja lääkärikeskusten työterveyshuoltoyksiköissä.
Mikä muuttui?
➤ Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
➤ Työterveyshuollon on annettava lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.
➤ Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Aiemmin aika oli neljä kuukautta.
➤ Uudistuksen tarkoituksena on tiivistää työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä.
➤ Muutokset tehtiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin.
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 41/2012.
