Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä seurattu syntymäkohortti kohortilta, miten terveen elinajan odote tai toiminnanvajeiset elinvuodet ovat kehittyneet. Tuoreimmassa selvityksessä on myös vertailua muihin maihin, mm. Suomeen.
Elinajan odote on kehittynyt suotuisasti kaikissa tarkastelluissa 34 maassa 1990–2010. Japanilaisten elinajan odote (82,6 v) ja terveen elinajan odote (73,0 v) ovat maailman korkeimpia. Suomalaisten elinajanodote on noussut 75,1 vuodesta 80,1 vuoteen ja Suomen sijoitus maiden vertailussa on parantunut sijalta 22 sijalle 17. Suomalaisten terveen elinajan odotteen keskiarvo on parantunut 65,3 vuodesta 69,0 vuoteen. Yhdysvallat on kaukana takanamme (78,2 v ja 68,1 v) ja muut Pohjoismaat taas Tanskaa lukuun ottamatta kaukana edessämme.
Suomella menee huonommin, kun tarkastellaan ikävakioituja toiminnanvajeisia elinvuosia. Tässä vertailussa Suomi sijoittuu sijalle 25, kun Yhdysvallat on sijalla 6. Ikävakioituja ennenaikaisen kuoleman vuoksi menetettyjä elinvuosia tarkasteltaessa Suomessa on edelleen ylikuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, itsemurhiin ja myrkytyksiin, jotka ilmeisesti sisältävät myös päihdemyrkytykset, koska alkoholikuolemia ei luokiteltu erikseen. Olemme musta maa myös, kun vertaillaan Alzheimerin taudin vuoksi menetettyjä elinvuosia.
Terveyden kehityksen vauhti ei siis ole aivan pysynyt elinajan pitenemisen perässä, ja tämä on merkinnyt vanhuksille elämistä pidempään toiminnanvajeisina sairauksien kanssa. Ennenaikaista kuolemaa ennustavat sairaudet (sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, itsemurhat) eivät ole samoja kuin toiminnanvajeita aiheuttavat sairaudet (TULES-vaivat, mielenterveyden häiriöt, aivosairaudet). Tulevaisuudessa palvelujärjestelmä kuormittuu yhä enemmän kroonisista, toiminnanvajeita aiheuttavista sairauksista, ja tämä on otettava huomioon suunnittelussa.
Selvitys julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä.
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Panthermedia, kuvankäsittely Tarja Patrikainen
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/2013.
