Hyttysten munat lipuvat vedessä muovirasiassa verkon alla. Kun ne kehittyvät hyttysiksi, tutkija Ayman Khattab (kuvassa) imaisee hyönteiset rasiasta muovisiin kuutioihin. Kuutioita ympäröivissä verkoissa näkyy veritahroja muistona hyttysten aterioista.
– Saamme verta veripankista, mutta käytämme myös meidän tutkijoiden verta, Khattab kertoo.
Helsingin yliopiston laboratoriossa on meneillään ainutlaatuinen tutkimus. Professori Seppo Meren tutkimusryhmä on tiettävästi ainoa maailmassa, joka kehittää rokotetta hyttysten suolen molekyylien avulla.
Rokotteella voitaisiin estää useampia hyttysten levittämiä tauteja yhtäaikaisesti. Ensisijaisesti ryhmä tutkii malariaa ja sen ehkäisyä.
Jos rokote päätyy tuotteeksi, se saattaisi torjua useita hyttysten levittämiä tauteja, kuten denguekuumetta, Japanin aivotulehdusta ja chikungunyaa. Mutta matka valmiiksi rokotteeksi on pitkä.
Ihmishenkien pelastajat
Rokotteet ovat pelastaneet miljoonia ihmisiä ja poistaneet vaarallisia tauteja monilta alueilta. Maailma kaipaa kuitenkin kipeästi lisää rokotteita. Niiden kehittäminen on vaikeaa, sillä helpot rokotteet on jo keksitty.
Erityisesti malaria, aids ja tuberkuloosi ovat vailla tehokkaita rokotteita. Yhteistä niille on, että tautien leviämismekanismit ovat monimutkaisia ja taudit monivaiheisia. Alkueläin, virus ja bakteeri muuttavat muotoaan ja kehittävät nopeasti vastustuskykyä lääkkeille ja mahdollisille rokotteille.
Seppo Meri kiinnostui trooppisista taudeista jo opiskeluaikanaan. Hän aloitti tutkimuksen kampylobakteereista ja bilhartsiasta, mutta siirtyi immunologiaan. Nyt kahdeksan vuotta hän ja Khattab ovat keskittyneet malariatutkimukseen.
Tällä hetkellä markkinoilla on kehitysmaiden lapsille suunnattu RTS,S-malariarokote, mutta sen teho on osoittautunut heikoksi. Rokotuksen suojateho pienillä lapsilla on noin 50 prosenttia ensimmäisenä vuonna. Seitsemän vuoden jälkeen suojateho on enää neljä prosenttia.
Myös muut kehitteillä olevat rokotteet perustuvat malarialoisen elinkaareen puuttumiseen. Ihmisiin tarttuvia malarialajeja on neljä. Niitä levittävät loiset ovat erilaisia ja muuttavat usein pintarakenteitaan, joten rokotteiden teho on vaarassa jäädä vajaaksi.
Meri ja Khattab päättivät kääntää katseensa hyttysiin. Entä jos rokote vaikuttaisikin loisten sijaan hyttysiin?
Hyttynen väistää puolustusjärjestelmän
Kun hyttynen imee ihmisestä verta, veri siirtyy hyönteisen suoleen. Normaalisti ihmisveressä oleva immuunipuolustusjärjestelmän osa eli komplementti yhdessä vasta-aineiden kanssa tappaa niille herkät loiset, virukset ja bakteerit. Hyttynen on evoluutiossa kehittynyt vastustamaan ihmisen komplementtia.
– Löysimme hyttysen suolesta kaksi molekyyliä, jotka torjuvat komplementtia, Meri sanoo.
Tutkimusryhmä rokotti hiiriä hyttysten suolesta kehitetyllä rokotteella. Tulokset olivat lupaavia.
– Jopa 70 prosenttia verta imeneistä hyttysistä kuoli viikossa. Malarialoinen tarvitsee kaksi viikkoa hyttysen ruumiissa kehittyäkseen tarttuvaksi muodoksi. › Rokote estäisi loisten leviämisen, kun hyttyset kuolevat ennen loisen tartuntakyvyn kehittymistä, Khattab sanoo.
Turisteille vaarallinen
Luvassa on lisää hiirikokeita. Jos kaikki menee hyvin, hyttysten suolen proteiinien analysointiin menee pari vuotta, siitä mahdollisesti viisi vuotta ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Siinä vaiheessa kumppaniksi pitäisi löytää lääkejätti, joka ottaa jopa satojen miljoonien eurojen kehityskustannukset kontolleen. Malariatutkimukselle on virrannut lisää rahoitusta muun muassa Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä.
– Rokote kiinnostaa nyt myös länsimaita, sillä malaria on kehitysmaiden lasten ohella myös turisteille hengenvaarallinen tauti, Meri sanoo.
Lisäkiireen rokotetyölle tuo se, että malarian, kuten monien muidenkin tartuntatautien vastustuskyky lääkkeille kasvaa. Myös hyttyset kehittävät vastustuskykyä torjunta-aineille.
Tulevan rokotteen huono puoli olisi se, ettei se anna rokotettavalle ihmiselle suojaa. Siksi se pitäisi antaa yhdessä malariarokotteen kanssa. Tutkimusryhmän toinen tutkimus liittyy olemassa olevan RTS,S-rokotteen tehon parantamiseen.
kirjoittaja:
Minttu-Maaria Partanen
toimittaja
Kuva Nina Kaverinen
Julkaistu Lääkärilehdessä 16/2018
