LL Jonna Leppäsen väitöstutkimuksen mukaan pitkän kaavan mukaisen keinohedelmöityshoito (IVF) on turvallinen verisuoniterveydelle.
Obest-tutkimukseen osallistuneilla naisilla ei todettu hoidon aikana painonnousua tai haitallisia muutoksia rasva- tai sokeriarvoissa. Muutoksia ei todettu myöskään kaulavaltimon joustavuudessa tai valtimon seinämän toiminnassa. Tulehdusta edistävien tekijöiden pitoisuudet laskivat, ruokahalua säätelevän leptiinin pitoisuudet nousivat, ruoan käyttö väheni ja paino pysyi samana IVF-hoidon aikana estrogeenitasojen noustessa.
– Kun hoidon aikana ei todeta ylimääräisiä verisuoniterveydellisiä tai metabolisia riskejä, voidaan IVF-hoitoja toteuttaa turvallisesti. Raskaana olevan naisen terveydentilalla on suuri vaikutus myös syntyvän lapsen terveyteen, Jonna Leppänen toteaa.
Niin sanotussa pitkän kaavan mukaisessa IVF-hoidossa munasarjoille aiheutetaan ensin vaihdevuosia muistuttava lepotila, jonka jälkeen munarakkuloita stimuloidaan hormonaalisesti. Tämä tuottaa kypsiä munasoluja. Hoidon aikana elimistön estrogeenipitoisuudet vaihtelevat erittäin matalasta hyvin korkeaan vain noin kahden viikon aikana. Menetelmällä saadaan useimmiten tasainen ja hyvä vaste kasvatettavissa munarakkuloissa.
Hoidot lisäävät muun muassa raskausdiabeteksen, raskauden aikaisen verenpaineen nousun ja raskausmyrkytyksen riskiä. IVF-hoitojen turvallisuutta on tutkittu erittäin vähän.
Jonna Leppäsen tutkimuksen mukaan hoidon aikana tulehdusta edistävien tekijöiden pitoisuudet laskivat, ruokahalua säätelevän leptiinin pitoisuudet nousivat, ruoan käyttö väheni ja paino pysyi samana estrogeenitasojen noustessa.
– Leptiinin pitoisuuden kasvu suojaa liialta syömiseltä estrogeenitason noustessa ja lisäksi se stimuloi sympaattisen hermoston toimintaa, jolloin adrenaliinin eritys lisääntyy ja energiankulutus kasvaa. Paino ei noussut hoidon aikana, eikä veren rasva- tai sokeriarvoissa tapahtunut haitallisia muutoksia. Nämä ovat edullisia löydöksiä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä ajatellen.
Hedelmöityshoitojen määrä kasvussa
Obest-tutkimukseen osallistui 54 naista, jotka saivat IVF-hotoa lapsettomuuden vuoksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. He osallistuivat sekä ruokahalunsäätely- ja ruonkäyttötutkimuksiin että laboratoriokokeisiin, joissa selvitettiin mm. veren sokeri- ja rasva-arvoja. Osalle naisista tehtiin ateriarasitus, osalta tutkittiin kaulavaltimon joustavuutta ja verisuonten seinämän toimintaa. Tutkimuskäyntejä oli kolme. Aineisto on koottu vuosina 2012–2016.
Tutkimuskäyntejä oli yhteensä kolme. Näistä kaksi ensimmäistä oli kuukautisvuodon ja gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) käytön aikana, jolloin estrogeenipitoisuus oli matala. Kolmas kerta oli follikkelia stimuloivan hormonihoidon (FSH) aikana estrogeenipitoisuuden ollessa korkea. Ensimmäistä käyntiä pidettiin vertailukohtana ja näin potilaat toimivat omina verrokkeinaan.
Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 4,5 prosenttia sai alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla. Määrä on kasvanut koko ajan. Hedelmällisessä iässä olevista pariskunnista jopa neljännes kärsii lapsettomuudesta jossain vaiheessa elämäänsä. Lasten hankkimista lykätään, jolloin lapsettomuushoitojen tarve lisääntyy. Lisäksi naisparit ja itselliset naiset hakeutuvat lapsettomuushoitoihin aiempaa enemmän.
LL Jonna Leppäsen väitöskirja Responses in biomarkers of arterial function, inflammation, and appetite regulation during a long agonist in vitro fertilization protocol tarkastetaan Kuopiossa 25. toukokuuta.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
