Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.
Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, lisääkö eteisvärinän etsinnän standardimenetelmiin liitetty noninvasiivinen 7 vrk:n EKG-rekisteröinti eteisvärinän tunnistamista tuoreen aivoinfarktin tai TIA:n taustalta ja antikoagulanttien käyttöä. Monitoroinnin suorittivat kliinikot, jotka eivät olleet erikoistuneet kardiologiaan. Monitorointilaite painoi alle 50 g ja se keräsi tietoa kahden elektrodin avulla. Potilaita oli 100 kahdesta eri keskuksesta. Tutkimukseen ei otettu mukaan potilaita, joiden aivoinfarktin syyksi oli jo tulovaiheessa EKG:n perusteella todettu eteisvärinä.
Kahden viikon kuluessa aivoinfarktista kohtauksellisia pitkäkestoisia (yli 20 s) eteisvärinöitä todettiin 2 %:lla standardimenetelmin tutkitussa ryhmässä ja 18 %:lla EKG-rekisteröinnillä täydennetyn tutkimuksen ryhmässä (p < 0,05). Minkä tahansa kestoisia eteisvärinäkohtauksia todettiin 44 %:lla potilaista lisä-EKG-rekisteröinnin avulla, mutta vain 4 %:lla perinteisen menetelmän ryhmässä (p < 0,001). Nämä erot todettiin vielä 90 vrk:n kohdalla. Antikoagulanttihoito aloitettiin 16 %:lle EKG-rekisteröinnin ryhmässä, mutta vertailuryhmästä ei kenellekään (p < 0,01); myös tämä ero säilyi 90 vrk (22 % vs. 6 %; p < 0,05). Lisäksi 88 % kaikista pitkistä eteisvärinöistä havaittiin 72 tunnin kuluessa.
Tutkimus oli pienehkö pilottitutkimus, mutta tulos osoittaa, että aivoinfarktin syynmukainen hoito voidaan toteuttaa yhä useammin, jos sen syytä myös haetaan aiempaa aktiivisemmin. Taloudelliset paineet vaativat sairaalahoitojaksojen lyhentämistä, mutta uudet noninvasiiviset EKG-menetelmät eivät välttämättä niitä pidennä. Ne ovat helppokäyttöisiä, ja TIA-potilailla rekisteröinnin voisi järjestää myös kotona tai kuntoutuksen aikana.
Higgins P, MacFarlane PW, Dawson J ym. Noninvasive cardiac event monitoring to detect atrial fibrillation after ischemic stroke: a randomized, controlled trial. Stroke 2013;44:2525–31.
Päivi Hartikainen
neurologi, dosentti
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/13.
