Suomen pitäisi kiinnittää huomiota hoitojonoihin, potilaiden maksamiin maksuihin ja järjestelmän pirstaleisuuteen. Näin summaa European Observatory on Health Systems and Policies -seurantakeskuksen johtaja Josep Figueras.
Keskus on tuottanut arvioinnin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa seurantakeskuksen raportissa myönteisen arvion. Järjestelmä toimii hyvin, ja ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Lisäksi naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet.
Toisaalta eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat yhä huomattavia. Lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla.
Raportissa huomautetaan, että Suomen järjestelmä on hyvin hajautunut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat. Lisäksi palveluiden rahoitus tulee useasta lähteestä. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita.
Asiakasmaksut ja lääkekulut tuovat ongelmia pienituloisille
Raportissa todetaan, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa per asukas kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Alankomaat.
Karkeasti laskien 20 prosenttia Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta. Erityisen paljon ihmisiltä kuluu rahaa reseptilääkkeisiin, joista Suomessa maksetaan itse noin kolmannes. Selvityksessä huomautetaankin, että maksukatoista huolimatta asiakasmaksut ja lääkekulut voivat aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille.
Raportissa todetaan, että terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat on Suomessa tunnistettu. Useampi hallitus on vuorollaan yrittänyt niitä ratkoa, mutta uudistusten toteuttaminen on yhä kesken.
Suomessa terveydenhuolto toimii kuitenkin hyvin moniin muihin EU-maihin verrattuna. Figueras toteaa, että järjestelmää on myös kehitetty paljon viime vuosina: perusterveydenhuoltoa on vahvistettu ja esimerkiksi lääkekuluja on saatu hillittyä.
Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 40/2019.
