Suomalaisten lukutaidon ja lukuinnon heikkeneminen sekä lukemisen kehityksen tukeminen on puhuttanut viime aikoina, sillä heikko lukutaito vaikeuttaa yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Puheterapeutti, väitöskirjatutkija Eveliina Joensuu on juuri julkaissut tutkimustuloksia pikkukeskosena (alle 32 raskausviikkoa) syntyneiden lasten lukemisen taidoista alakoulun loppupuolella.
Pikkukeskosena syntyneillä lapsilla tiedetään olevan kohonnut pitkäaikaiskehityksen riski, mutta nyt ilmeni, että myös kielen kehityksen ja lukemisen vaikeuksien riski on suurentunut.
Pikkukeskosten varhaisen kielen piirteiden tiedetään ennakoivan keskosen myöhempää kielen kehitystä ja kielellisissä taidoissa on havaittu pysyvyyttä.
Yli puolella pikkukeskosena syntyneistä lapsista ilmeni vaikeuksia lukemisen sujuvuudessa 11-vuotiaana, mutta luetun ymmärtämisen taidot olivat ikätasoisia ja jopa ikätason keskivertoa parempia.
Suuremmalla osalla niistä pikkukeskosena syntyneistä lapsista, joilla oli heikot alkavat luki-taidot koulun alussa, oli myös heikot taidot lukemisessa 11-vuotiaana.
Tämä on tärkeää tietoa terveydenhuollon ja opetuksen ammattilaisille, kun pohditaan, onko koulun alussa luki-taitojen arviointi kannattavaa ja ovatko alkavat luki-taidot yhteyksissä myöhempiin lukemisen taitoihin. Näin voidaan tarjota tukea oikea-aikaisesti.
Vaikeudet lukemisen taidoissa erityisesti riskiryhmissä, kuten pikkukeskosena syntyneillä lapsilla, on tärkeä tunnistaa ja puuttua niihin riittävän ajoissa. Siten voidaan ehkäistä ongelmien kerrannaisvaikutuksia ja esimerkiksi syrjäytymistä.
Huomaamatta jäävät vaikeudet voivat aiheuttaa lisäkuormitusta pikkukeskosena syntyneen lapsen koulupolulla ja vähentää esimerkiksi lukumotivaatiota tai vaikuttaa koululaisen itsetuntoon.
Huono lukemisen taito aiheuttaa lapselle lisäkuormitusta
Alakoulun viimeisillä luokilla suomalaislasten oletetaan jo lukevan sujuvasti, ja lukutaitoa hyödynnetään oppimisen välineenä. Arviointi painottuu useimmiten ymmärtävän lukemisen taitoihin.
Pikkukeskosina syntyneiden lasten vaikeudet lukusujuvuudessa voivat aiheuttaa lisäkuormitusta ja ylimääräistä ponnistelua oppimistavoitteiden saavuttamisessa, varsinkin, jos se jää koulussa huomaamatta. Tämä on tärkeää tietoa esimerkiksi opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille ja pikkukeskosena syntyneiden lasten vanhemmille.
Tutkimuksessa esitetään, että pikkukeskosena syntyneiden lasten lukemisen taitojen arviointia olisi hyvä jatkaa vielä alakoulun loppupuolella. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon lukemisen eri osa-alueet, kuten sujuvuus ja luetun ymmärtäminen, sillä vaikeudet voivat ilmetä yhdessä tai useammassa lukemisen osa-alueessa.
Pitkäaikaisseurantaan ja kohorttiaineistoihin perustuvien tutkimuksien avulla on mahdollista arvioida sitä, miten yhteiskunnan käytössä olevat resurssit kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Pitkittäisseurantatutkimusten avulla voidaan myös tarjota tietoa keskoslasten perheille pikkukeskosena syntyneiden lasten kehityksestä, esimerkiksi juuri lukemisen taitojen kehityksestä lapsuudessa ja kouluiässä.
