Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua ja lähes viidennes ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa. Näin kertoo THL:n tutkimus. Lisäksi useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt ei mene lääkäriin rahan takia.
THL selvitti tutkimuksessaan 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen eri tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.
Tutkimuksessa valtaosa ikääntyneistä ilmoitti tarvinneensa terveyskeskuslääkärin palveluita viimeisen vuoden aikana. Eniten palveluita tarvitsivat pienituloisimmat. Tätä selittävät osin sosioekonomiset terveyserot. Muun väestön tavoin pienituloisuuteen liittyy ikääntyneillä keskimääräistä heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky sekä suurempi sairastuvuus.
– Pienituloiset ikääntyneet, erityisesti toimeentulotukea hakeneet, jättävät muita useammin menemättä lääkäriin rahan puutteen vuoksi. Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa, ja niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää. Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan, toteaa tutkija Katri Hannikainen.
Yksin eläminen lisää kotihoidon tarvetta
Lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista hieman useampi kuin joka kymmenes selvityksen mukaan.
Taustalla on paitsi pienituloisten suurempi sairastuvuus, myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät yksin suurituloisia huomattavasti useammin, jolloin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heikentyessä.
– Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen kertoo.
Tutkimuksen aineisto on kerätty 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.
kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa.
