Vuoden seurantajakson aikana istuntaa vähentäneillä valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä olevan apoB/apoA-1 -suhde parani, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Lisäksi istumista vähentäneillä paastoverensokeri laski hieman ja jalkojen lihasmassa säilyi muuttumattomana.
Tutkimukseen osallistui 133 pienten lasten vanhempaa. Toimistotyötä tekevät osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai neuvontaa istunnan vähentämiseksi työssä ja vapaa-ajalla. Päivittäisen istunnan määrää mitattiin kiihtyvyysanturilla. Anturin mittausten perusteella osallistujat istuivat työajalla 5,6 tuntia päivässä ja vapaa-ajalla 3,8 tuntia päivässä.
Neuvontaa saaneet osallistujat istuivat 21 minuuttia vähemmän vapaa-ajalla. He olivat myös hieman aktiivisempia ja tauottivat istumistaan päivittäin enemmän. Seurantajakson lopulla neuvontaa saaneet istuivat 8 minuuttia lähtötasoa vähemmän, kun kontrolliryhmän istumisaika lisääntyi hieman. Kontrolliryhmällä tämä näkyi jalkojen lihasmassan pienentymisenä. Lihasmassa pieneni noin puoli prosenttia.
Tutkija, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesolan mukaan tulosten valossa neuvonnan avulla on mahdollista vaikuttaa kiireistä elämänvaihetta elävien ihmisten istumisaikaan.
– Vaikka vaikutus pieneni vuoden seurannan aikana, oli neuvonta tehokas ennaltaehkäisemään istumisen lisääntymistä. Suurin osa istumisen vähentämisestä tapahtui vapaa-ajalla, jolloin istumista oli jo valmiiksi vähemmän. Tämä saattaa kuvata työajan kiireellisyyttä sekä sitä, että yksilölle kohdennettu neuvonta on riittämätön muuttamaan työn vaatimaa istumista ainakin miehillä. Sen sijaan vapaa-aika voi tarjota perheen kanssa mielekästä aktiivista tekemistä, sekä ympäristön, jossa istumisen vähentäminen on mahdollista, hän sanoo tiedotteessa.
Liiallinen istuminen on yhdistetty aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen.
Tuomas Keränen
Kuva: Fotolia
