Mariia Karppinen on yksi seitsemästä suomalaislääkäristä, jotka ovat mukana Lääkärien sosiaalisen vastuun seksuaaliterveyshankkeessa Perussa.
Heidän tavoitteenaan on lisätä shipibo-kansan tietoisuutta lisääntymisterveydestä ja sukupuolitaudeista sekä parantaa terveyspalvelujen saatavuutta kulttuurierot huomioon ottaen.
– Shipibot ovat yksi Perun alkuperäiskansoista, jotka asuvat kyläyhteisöissä Ucayalin vaikeakulkuisella jokialueella. Siksi heidän on erittäin hankalaa päästä terveyspalvelujen piiriin, Karppinen kuvaa.
Perussa asuu noin 35 000 shipiboa, joista puolet on alle 15-vuotiaita. Vain harvat shipibot elävät yli 65-vuotiaiksi.
Shipibot aloittavat sukupuolielämän aikaisin: jopa 40 prosenttia tytöistä saa lapsen 15–19-vuotiaana. Myös sukupuolitaudit ovat yleisempiä kuin muulla väestöllä. Karppisen mukaan shipibo-kulttuurissa ei perinteisesti tunneta nuoruusvaihetta.
– Nyt teiniraskaudet ovat onneksi vähenemään päin.
Tehokkuusajattelu pitää unohtaa
Mariia Karppinen on käynyt Perussa kuusi kertaa suunnittelu- ja valvontamatkoilla.
– Välillä on ollut mutkia matkassa, sillä Amazonin alueella ei ole ihan helppoa tehdä töitä. Toisinaan on sadekuukausia, ja pääsy kyliin on hankalaa. Matkat taittuvat veneellä, kävellen ja mopoautolla.
Karppisen mielestä haastavinta kehitysyhteistyössä on monikulttuurisuuden huomioiminen. Länsimaista tehokkuusajattelua ei voi soveltaa, sillä Perussa asiat tapahtuvat hitaammin.
– Työskentelytapojen erot ovat näkyneet esimerkiksi silloin, kun olemme markkinoineet kondomeja kyläläisille. Emme voineet ottaa työhön aggressiivista lähestymistapaa, koska kondomit ovat uusi asia shipiboille. Hankkeen viime valvontamatkoilla näimme kuitenkin pariskuntia, jotka kävivät ehkäisyneuvolassa ja olivat kiinnostuneita kondomien käytöstä.
Shipibot kokevat syrjintää
Perulaisten terveyspalvelujen tuottajien ja alkuperäisryhmien välillä on ollut paljon epäluottamusta. Perun valtion tarjoamat ilmaiset terveyspalvelut kuuluvat shipiboille, mutta he ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi.
Kulttuuristen erityispiirteiden huomioon ottaminen terveyspalveluissa on usein hataraa. Terveyskeskuksissa ei puhuta shipiboa.
Perun terveyspalvelujärjestelmä on varsin monimutkainen.
– Viime vuonna saimme 173 kyläläistä terveysvakuutusjärjestelmän piiriin yhdessä perulaisen kumppanijärjestömme kanssa. Meillä on ollut hyvä paikallinen tiimi, jossa on aktiivista porukkaa. Yhteistyö on ollut mielekästä ja opettavaista molemmin puolin, Karppinen sanoo.
Lääkärit keräävät varoja
Suomalaiset lääkärit valvovat hankkeen etenemistä, toimivat asiantuntijoina hankkeen terveysasioissa ja osallistuvat Suomessa vaikuttamis- ja varainkeruutyöhön. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on myös mukana seksuaaliterveyden neuvonantajana.
Karppinen iloitsee siitä, että hanke on edennyt hyvin. Ulkoministeriö myönsi projektille rahoituksen vuosille 2012–2014. Tämän vuoden lopussa on loppuarvioinnin aika.
– Katamme 15 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista omarahoitteisesti, joten varainkeruu on tärkeä osa työtä.
LSV:n kehitysyhteistyöprojekteja
➤ Nuorisoystävälliset terveyspalvelut Intian maaseudulla
➤ Kouluterveydenhuolto Nigeriassa
➤ Mielenterveyshanke Nepalissa
➤ Seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistäminen Nepalissa
➤ Somalian tuberkuloosihanke
Lähde: www.lsv.fi
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Janne Schaupp
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/2014.
