Unihalvausta kuvaillaan usein kauhunomaisena, pelottavana ja jopa yliluonnollisena kokemuksena.
Unihalvauksessa koko keho halvaantuu eikä henkilö kykenee liikuttamaan itseään tai puhumaan, vaikka on hereillä.
Unihalvaus ilmenee nukahtamisen tai heräämisen hetkellä, unen ja valveen rajatilassa.
Ohimenevä lihaslama voi aiheuttaa paineen tunteen rintakehässä tai jopa tukehtumisen tunteen.
Joillakin unihalvauksen saaneilla on myös harha-aistimuksia ja tunne pahantahtoisen henkilön, olennon tai voiman läsnäolosta.
Kenelle unihalvaus tulee?
Unihalvaukset voivat olla yksittäisiä tai toistuvia kokemuksia.
Yksittäiset unihalvaukset ovat normaalina pidetty ilmiö. Toistuvat unihalvaukset sen sijaan luokitellaan REM-uneen liittyväksi unen erityishäiriöksi.
Toistuvana kokemuksena unihalvaus aiheuttaa huomattavaa kärsimystä potilaalle ja lisää univaikeuksia, koska nukkumaan menoon liittyy ahdistusta ja pelkoja.
Tarkkoja tietoja unihalvauksen yleisyydestä ei ole, mutta arvioidaan, että vuosittain noin 3 prosenttia kokee unihalvauksen. Yksittäisen unihalvauksen raportoi kokeneensa ainakin kerran elämässään 8 prosenttia.
Unihalvaus on yleisempi nuorilla aikuisilla, opiskelijoilla ja psykiatrisilla potilailla. Narkolepsiaa sairastavilla unihalvaukset ovat erittäin yleisiä.
Mistä unihalvaus johtuu?
Uskotaan, että unihalvauksessa aivot siirtyvät REM-unesta äkillisesti valvetilaan eikä lihaksisto ole vielä toiminnassa.
Unihalvaukselle on tiedossa tiettyjä riskitekijöitä, jotka altistavat unihalvaukselle. Niitä ovat:
- unettomuusoireet, univaje ja riittämätön unen määrä ja epäsäännöllinen unirytmi
- päivittäinen tai toistuva alkoholin käyttö
- selällään nukkuminen
- stressi
- ahdistuneisuushäiriö
- pakko-oireinen häiriö
- yksittäiset voimakkaat elämäntapahtumat
- altistuminen traumaattisille tapahtumille ja traumaperäinen stressihäiriö
- masentuneisuushäiriö
- geneettiset tekijät
