– Jo epäilykin aivotärähdyksestä edellyttää, että urheilija siirretään sivuun ja suoritus keskeytetään, painottaa tutkijalääkäri Teemu Luoto TAYS:sta.
Suomessa urheilijoille sattuu arviolta noin 180 aivotärähdystä päivittäin. Valtaosa toipuu yksittäisestä aivotärähdyksestä oireettomaksi kymmenen vuorokauden aikana. Joka kymmenes urheilija kärsii pitkittyneestä oireilusta, kuten päänsärystä, väsymyksestä, masennuksesta sekä keskittymis- ja uniongelmista. Aiemmat aivotärähdykset voivat pitkittää toipumista, ja liian aikainen urheilun aloittaminen taas suurentaa uusien aivotärähdysten riskiä.
– Pään vamman vakavuus arvioidaan ensin tapahtumapaikalla. Jos oireet viittaavat aivotärähdykseen, urheilijaa ei saa päästää takaisin kilpailemaan saman vuorokauden aikana. Tässä tilanteessa tarkemman kliinisen tutkimuksen suorittaminen on aiheellista, Luoto toteaa.
Käytettävissä on Luodon jokin aika sitten suomentama Sport Consussion Assessment Tool (SCAT3) -työväline. Se on jo tällä kaudella otettu osaksi pään vammojen arviointia muun muassa jääkiekon SM-liigassa. SCAT3:n suomenkielinen versio löytyy UKK-instituutin verkkosivuilta. Se on standardoitu mittari, jolla arvioidaan 13-vuotiaiden ja sitä vanhempien urheilijoiden mahdollisesti saamaa aivotärähdystä. Työkalun käyttämistä on tänä vuonna opetettu muun muassa Jääkiekkoliiton koulutustilaisuuksissa.
– Aivotärähdyksen jälkeen urheiluun tulee palata nousujohteisesti asteittain. Rasituksen tasossa tulisi pyrkiä henkiseen ja fyysiseen oireettomuuteen. Ei siis lääkityksellä väkisin kentille, neuvoo Teemu Luoto.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 47/13.
---------------------------------------------
Mikä on aivotärähdys?
Aivotärähdyksellä tarkoitetaan puhekielessä lieväasteista, iskun aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriötä. Aivotärähdystä on syytä epäillä, jos henkilöllä on esim. päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, sekavuutta tai epänormaalia käytöstä.
