Pätkäpaasto laihduttaa tehokaasti — totta vai tarua?

Pätkäpaastosta on tullut suosittu tapa hallita painoa ja edistää terveyttä. Mutta onko pätkäpaastolla lääketieteellisessä mielessä terveyshyötyjä ja vaikutusta painonhallintaan?

Pätkäpaastolla tarkoitetaan eri pituisia syömättömyyden jaksoja normaalin syömisen välissä.
Adobe/AI
Pätkäpaastolla tarkoitetaan eri pituisia syömättömyyden jaksoja normaalin syömisen välissä.

Pätkäpaasto on noussut viime aikoina otsikoihin ja moni vannoo sen nimeen painonhallinnassa. Sen koetaan esimerkiksi nopeuttavan aineenvaihduntaa tai muutoin edistävän terveyttä.

Moni, jolle kaloreiden rajoittaminen tai eri ruokien vältteleminen on hankalaa, saattaa pätkäpaasto tarjota mielekkäämmän tavan tiputtaa ylipainoa. Pätkäpaastossa ei tarvitse yleensä laskea kaloreita tai välttää tiettyjä ruoka-aineita.

Pätkäpaastolla tarkoitetaan eri pituisia syömättömyyden jaksoja normaalin syömisen välissä. Pätkäpaasto voi noudattaa esimerkiksi 16/8 - tai 5:2-systeemiä.

16/8-pätkäpaastossa päivän ateriat nautitaan kahdeksan tunnin aikana ja loput 16 tuntia paastotaan. Suosittua oli jossain vaiheessa myös 5:2 -dieetti, jossa viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti ja kahtena päivänä nautitaan vain korkeintaan 500 kilokaloria.

Mutta onko pätkäpaastolla lääketieteellisessä mielessä terveyshyötyjä ja vaikutusta painonhallintaan?

Pätkäpaasto tehoaa yhtä hyvin kuin perinteinen laihduttaminen

JAMA Internal Medicine -lehdessä selvitettiin , miten pätkäpaasto tehoaa.

Tutkittavana oli 100 metabolisesti tervettä ylipainoista aikuista. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista yksi otti käyttöönsä pätkäpaaston, jossa paastopäivinä sai nauttia 25 prosenttia kalorintarpeesta. Muina päivinä sai syödä 125 prosenttia kalorintarpeesta. Paastopäivä oli joka toinen päivä.

Toinen ryhmä laihdutti perinteisellä menetelmällä, jossa päivittäinen kalorinsaanti rajoitettiin 75 prosenttiin kalorintarpeesta. Kolmas ryhmä oli verrokkiryhmä.

Tutkittavia seurattiin vuoden ajan.

Tutkimuksen tulosten mukaan pätkäpaastoajaryhmän ja perinteisin tavoin laihduttavien painonpudotus oli samaa luokkaa. Pätkäpaastoajat olivat laihtuneet kuusi prosenttia, kalorinrajoittajat 5,3 prosenttia suhteessa verrokkiryhmään.

Myös sydänterveyden kannalta tulokset olivat samankaltaisia. Ryhmien välillä ei ollut eroja esimerkiksi verenpaineessa tai sydämen sykkeessä.

Pätkäpaastoryhmässä tutkimuksen keskeytti useampi kuin muissa ryhmissä. Tutkijat toteavatkin, että pätkäpaastoa saattaa olla vaikea pitää yllä pitkän aikaa. Toisaalta on mahdollista, että osalle ihmisistä nimenomaan pätkäpaaston kaltainen osa-aikalaihdutus voi sopia perinteisiä menetelmiä paremmin.

Tutkijat summaavat, ettei pätkäpaasto tämän tutkimuksen valossa ole sen tehokkaampi kuin perinteiset laihdutusmenetelmät.

Moni, jolle kaloreiden rajoittaminen tai eri ruokien vältteleminen on hankalaa, saattaa pätkäpaasto tarjota mielekkäämmän tavan tiputtaa ylipainoa.
Adobe
Moni, jolle kaloreiden rajoittaminen tai eri ruokien vältteleminen on hankalaa, saattaa pätkäpaasto tarjota mielekkäämmän tavan tiputtaa ylipainoa.

Paaston lisäksi pimeä vaikuttaa aineenvaihduntaan

Akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Anu Wartiovaara Helsingin yliopistosta kirjoitti Lääkärilehteen viime vuonna kolumnin pätkäpaastosta. Siinä hän kertoo paastotutkimuksen pioneerista Satchidananda Pandasta , joka on tutkinut pätkäpaaston hyötyjä sekä hiirillä että ihmisillä.

Molemmilla tulokset olivat hyviä. Hiirillä paasto vaikutti eläinten sokeri- ja rasva-arvoihin, vaikka ravinnon määrä oli sama. Ihmiskoeryhmässä tutkimuspotilaat paastosivat joko 10 tai 12 tuntia vuorokaudessa. Tuloksena oli, että potilaiden sokeriaineenvaihdunnan mittarit laskivat normaalirajoihin jo kuukaudessa.

Wartiovaaran mukaan paaston aineenvaihduntaa parantava vaikutus liittyy fysiologisen vuorokausi- eli sirkadiaanirytmiin, jota säätelevät valo, ravinto ja liikunta. Valvominen, jetlag ja myöhäinen syöminen ikäänkuin jähmettävät kehoa, minkä seurauksena veren sokeritaso, rasva-arvot ja tulehduksen merkkiaineet lisääntyvät ja mieliala voi laskea.

Paastotutkimusta tehnyt Panda toteaa, että ihmisten tulee altistua sekä valolle että pimeälle. Tutkimusten mukaan jopa 20 minuutin siirtymä vuorokauden valoajan pituudessa vaikuttaa aineenvaihduntatautien sairastumisalttiuteen.

Wartiovaara päätyykin toteamaan, että ehkä pimeässä pohjolassa ajottainen pätkäpaastoaminen voi tuoda juuri valon puutteen vuoksi erityisiä hyötyjä.

”Mene nukkumaan säännöllisesti samaan aikaan, syö aamupala pari tuntia heräämisen jälkeen, valitse vuorokaudesta 10-12 tunnin paastojakso. Ei siinä sen kummempaa tarvita”, lainaa Wartiovaara lopuksi professori Pandaa.

Artikkelissa on lainattu Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistuja juttuja Valoa metabolian mainingeilla sekä Pätkäpaasto tehoaa, muttei voita perinteisiä laihdutusmenetelmiä .