Parodondiitti on hampaan kiinnityskudossairaus, joka kehittyy pitkäaikaisen ientulehduksen seurauksena.
Se tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia, kuten esimerkiki hammasta ympäröivää osaa leukaluusta.
Parodondiitti voi ilmaantua yhden hampaan alueelle tai useamman hampaan alueelle.
Toisin kuin ientulehdus, joka paranee jälkiä jättämättä, parodondiitti voi aiheuttaa pysyviä vaurioita kudokseen.
Parodondiitin oireet
Parodondiitin oireet ovat yleensä seuraavat:
- ienverenvuoto, jopa mahdollinen märkävuoto
- paha maku ja haju suussa
Tauti voi olla myös oireeton.
Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua ja niiden asento voi muuttua. Edenneenä parodondiitti johtaa hampaiden menetykseen.
Mistä parodondiitti johtuu?
Terveyskirjasto kuvailee parodondiitin syntysyytä näin:
"Parodontiitin aiheuttajabakteereina eli patogeeneina pidetään muutamia suun mikrobistossa esiintyviä lajeja, joiden rikastuminen ienrajan ja ientaskun bakteeripeitteissä alttiissa isännässä laukaisee tulehdusketjun. Tällaiset "avainlajit" hyötyvät tulehduksen aikaansaamista olosuhteista ja muuntavat ientaskun mikrobiston koostumusta, mikä johtaa tilan kroonistumiseen. Bakteerien vaikutuksesta ienkudoksessa vapautuu erilaisia tulehdusvälittäjäaineita, jotka laukaisevat tulehdusprosessin. Tämä johtaa paikalliseen kudostuhoon ikenenalaisissa kudoksissa. Kiinnityskudoksen tuhoutuessa ientasku syvenee, mikä luo entistä paremmat edellytykset hapettomassa tilassa viihtyvien parodontiitin bakteerien kasvulle."
Puutteellinen hampaiden hoito ylläpitää ientulehdusta ja mahdollistaa parodondiitin kehittymisen.
Lisäksi taudille altistavat:
- tupakointi
- diabetes
- metabolinen oireyhtymä
- lihavuus
- stressi
- perinnölliset tekijät
Parodontiitin hoito
Parodontiittipotilaille tehdään perushoito, joka sisältää sairastuneissa ientaskuissa pinta pinnalta suoritetun mekaanisen puhdistuksen bakteeripeitteiden ja niitä ylläpitävien tekijöiden, kuten hammaskiven, poistamiseksi.
Joskus vaikea ja pitkälle edennyt tauti saattaa vaatia kirurgiaa syvien ientaskujen madaltamiseksi tai mikrobilääkityksen patogeenikuormituksen vähentämiseksi riittävästi.
Perushoidon jälkeen seuraa ylläpitovaihe, jossa taudin etenemistä seurataan.
Hoidon yhteydessä potilaalle annetaan myös tietoa taudin luonteesta ja sen riskitekijöistä. Lääkäri käy läpi potilaalle sopivat omahoitovälineet ja opettaa oikean puhdistustekniikan.
Potilaan omahoito onkin ratkaisevan tärkeää hoidon kannalta.
Myös tupakasta vieroittaminen on olennainen osa hoitoa.
