Paperittomille apua terveyskeskuksesta?

Tällä hetkellä paperittomat siirtolaiset voivat saada julkisesta terveydenhuollosta ainoastaan kiireellistä hoitoa, jonka kustannuksista vastaavat itse. Hyöty tulisi jo siitä, että tarttuvat ­infektiotaudit saataisiin hoidettua ajoissa.

Helsingin kaupunki aikoo selvittää mahdollisuutta kokeilla paperittomien terveydenhuoltoa terveyskeskuksessa. Tällä hetkellä paperittomat siirtolaiset voivat lakien mukaan saada julkisesta terveydenhuollosta ainoastaan kiireellistä hoitoa, jonka kustannuksista vastaavat itse. Suurin osa Suomen arviolta 
2 000 paperittomasta henkilöstä on Helsingissä.

Lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi hiljattain järjestetyssä seminaarissa, että paperittomien hoito pitäisi saada mahtumaan nykyiseen järjestelmään, kun­tien vastuulle. STM:ssä ei ole tekeillä ­lakiuudistuksia asiasta.

Seminaarissa pohdittiin, että mikään kunta ei voi ratkaista paperittomien terveydenhuoltoa yksin, vaan tarvitaan ­yhteisiä linjauksia. Diakonissalaitoksen palvelujohtaja Pekka Tuomola painotti oikeuden terveydenhuoltoon olevan ihmisoikeus, johon Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut.

Global Clinicin lääkärin Ville Holmbergin mukaan paperittomien terveydenhuollon kustannuksia on vaikea ­arvioida. Hänen laskujensa mukaan ­samantasoinen hoito kuin paikallisväestöllä tulisi maksamaan noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Summa perustuu noin 20–40-vuotiaiden suomalaisten terveydenhuollon kustannuksiin ja arvioon noin 2 000 paperittomasta. Käytännössä summa olisi luultavasti pienempi, koska paperittomat pelkäävät kiinni jäämistä ja siksi heillä on korkea kynnys hakeutua hoitoon.

Holmbergin arvion mukaan Clobal Clinicin kulut olisivat 270 käynnin mukaan laskettuna olleet 38 000 euroa vuodessa, jos yhden terveyskeskuskäynnin hinnaksi lasketaan 142 euroa.

Tuomola arvioi, että paperittomien terveydenhuolto olisi kustannustehokasta.

– Hyöty tulisi jo siitä, että tarttuvat ­infektiotaudit saataisiin hoidettua ajoissa.

Holmbergin mukaan paperittomille pitäisi taata vähintään samanlaiset ­oikeudet terveydenhuoltoon kuin turvapaikan hakijoille. Pakolaisneuvonnan projektikoordinaattori Meri Korniloff korostaa, että kaikkein haavoittuvaisimmista ryhmistä, kuten lapsista ja raskaana olevista naisista, pitäisi erityisesti ­pitää huolta.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu aiemmin www.laakarilehti.fi.